Unohdettu taistelu – Miksi Kemin veriset lokakuun päivät eivät kelvanneet Lapin sota -elokuvaan?
Kun suomalaiset puhuvat Lapin sodasta, mieleen tulevat yleensä Tornion maihinnousu ja Rovaniemen polttaminen. Sen sijaan Kemin taistelut ovat jääneet suurelle yleisölle lähes tuntemattomiksi, vaikka kaupungissa käytiin lokakuussa 1944 yksi koko Lapin sodan verisimmistä yhteenotoista.
Moni kemiläinen onkin kysynyt samaa kysymystä: miksi Kemin taistelut eivät päätyneet osaksi Lapin sodasta kertovaa elokuvaa?
Kaupunki, jossa sodittiin talosta taloon
Kemin taistelut 7.–8. lokakuuta 1944 eivät olleet pieni kahakka vetäytyvien saksalaisten ja etenevien suomalaisten välillä. Taistelut keskittyivät erityisesti Karihaaran, Marttalan, Kivikon ja Koivuharjun alueille.
Suomalaiset joukot joutuivat etenemään rakennuksesta rakennukseen, katu kadulta. Saksalaiset puolustivat asemiaan sitkeästi, käyttivät tykistöä ja konekivääreitä sekä räjäyttivät vetäytyessään siltoja ja muuta infrastruktuuria.
Vain runsaan vuorokauden aikana kaatui kymmeniä suomalaisia sotilaita. Joidenkin lähteiden mukaan suomalaisia kaatui lähes sata ja saksalaisia suunnilleen saman verran.
Karihaaran kansakoulu tuhoutui, rakennuksia vaurioitui ja siviilit jäivät keskelle taistelualuetta.
Silti tapahtumat jäivät myöhemmin lähes historian sivulauseeksi.
Kemi jäi Tornion ja Rovaniemen väliin
Ensimmäinen syy löytyy historiankirjoituksesta.
Tornion maihinnousua pidetään Lapin sodan ratkaisevana alkutapahtumana. Rovaniemen tuhosta puolestaan tuli koko sodan symboli, koska lähes koko kaupunki poltettiin vetäytyvien saksalaisten toimesta.
Kemi jäi näiden kahden suuren tapahtuman väliin.
Vaikka taistelut olivat verisiä, ne eivät muodostuneet yhtä tunnetuksi kansalliseksi symboliksi kuin Rovaniemen savuavat rauniot tai Tornion maihinnousu.
Elokuvissa tarvitaan symboleja
Elokuvantekijät joutuvat aina tekemään valintoja.
Kahden tunnin elokuvaan ei voida mahduttaa kaikkia Lapin sodan tapahtumia. Siksi käsikirjoittajat etsivät usein kohtauksia ja tapahtumia, jotka symboloivat koko sotaa.
Rovaniemen polttaminen on visuaalisesti voimakas kuva. Kokonainen kaupunki liekeissä jää katsojan mieleen.
Kemin taistelut taas olivat hajanaisia lähitaisteluita eri puolilla kaupunkia. Niiden merkitys oli suuri, mutta niiden näyttäminen elokuvassa olisi vaatinut laajoja taistelukohtauksia, useita kuvauspaikkoja ja huomattavasti enemmän tuotantoresursseja.
Teollisuuskaupunki olisi ollut vaikea lavastaa
Harva tulee ajatelleeksi, kuinka vaikeaa vuoden 1944 Kemin rakentaminen valkokankaalle olisi ollut.
Karihaaran tehdasyhdyskunta, Marttalan alue, satama, rautatiet, sillat, kaupungintalo ja teollisuusalueet muodostivat täysin omanlaisensa ympäristön.
Suuri osa tuosta maailmasta on nykyään muuttunut tai kadonnut.
Esimerkiksi Marttalan massamakasiini, Karihaaran sairaala, tehtaat ja rautatiealueet olisivat vaatineet mittavaa lavastamista tai tietokone-efektejä.
Tuotannollisesti kyse olisi ollut yksi Lapin sota -elokuvan kalleimmista kokonaisuuksista.
Kemin tarina jäi paikallisten muistettavaksi
Ehkä suurin syy on kuitenkin yksinkertainen.
Kukaan ei ole vielä kertonut Kemin taistelujen tarinaa omana elokuvanaan.
Moni suomalainen tietää Rovaniemen kohtalon, mutta harva tietää, että juuri Kemissä käytiin taisteluita keskellä asutusta, että kaupungintalo yritettiin räjäyttää ja että Karihaaran alueella kaatui lyhyessä ajassa suuri määrä suomalaisia sotilaita.
Paikallisille nämä tapahtumat eivät kuitenkaan ole unohtuneet.
Marttalan ja Karihaaran taistelupaikat, vanhat rakennukset ja veteraanien kertomukset muistuttavat yhä siitä, että myös Kemi maksoi Lapin sodassa raskaan hinnan.
Ansaitsisiko Kemi oman elokuvansa?
Kun tarkastelee tapahtumia objektiivisesti, vastaus on kyllä.
Kemin taistelussa on kaikki suuren sotaelokuvan ainekset: kaupunkitaistelua, siviilien kohtaloita, vetäytyvien saksalaisten tuhoamistoimia, rautateitä, satamaa, teollisuusympäristöä ja ihmisiä, jotka joutuivat keskelle historian pyörrettä.
Ehkä todellinen kysymys ei olekaan, miksi Kemi jäi pois Lapin sota -elokuvasta.
Aiheesta lisää: Luton Miesten Karihaaran taisteluista tulee lokakuussa 2024 kuluneeksi 80 vuotta
Todellinen kysymys kuuluu:
Miksi Kemin taisteluista ei ole vielä tehty omaa elokuvaa?
Sillä lokakuun 1944 veriset päivät Karihaarassa ja Marttalassa eivät olleet sivujuonne Lapin sodassa. Ne olivat yksi sen kovimmista ja samalla unohdetuimmista taisteluista.
Lapin sota valkokankaalle lokakuussa 2026 – tämä elokuva täytyy nähdä
Vaikka Kemin taistelut eivät ainakaan ennakkotietojen perusteella nouse elokuvan keskiöön, Lapin sota on silti yksi suomalaisen elokuvahistorian odotetuimmista sotaelokuvista.
Aku Louhimiehen ohjaama Lapin sota saa ensi-iltansa Suomessa 23. lokakuuta 2026. Elokuva perustuu Antti Tuurin romaaniin Rauta-antura ja sitä on kuvailtu henkiseksi jatko-osaksi vuoden 2017 jättimenestykselle Tuntematon sotilas.
Elokuvassa nähdään muun muassa Peter Franzén, Sannah Nedergård ja saksalaisnäyttelijä Volker Bruch. Tuotannosta vastaavat pitkälti samat tekijät, jotka toivat Tuntemattoman sotilaan uudelle sukupolvelle.
Louhimiehen mukaan Lapin sota on suomalaisille yllättävän tuntematon sota, vaikka sen tapahtumat koskettivat koko Pohjois-Suomea. Elokuvan keskeisiksi teemoiksi on kerrottu selviytyminen, anteeksianto ja sodan jättämät jäljet ihmisiin.
Moni kemiläinen tulee varmasti katsomaan elokuvaa myös sillä silmällä, kuinka paljon siinä näkyvät Meri-Lapin tapahtumat. Vaikka Karihaaran ja Marttalan veriset taistelut jäisivätkin tällä kertaa sivurooliin, niiden merkitys Lapin sodan historiassa ei vähene.
Ehkä tulevaisuudessa myös Kemin tarina saa oman elokuvansa.
Siihen asti meidän kannattaa tukea kotimaista sotahistoriaa käsittelevää elokuvatuotantoa ja käydä katsomassa Lapin sota valkokankaalta. Jos Tuntematon sotilas keräsi yli miljoona katsojaa, on kaikki edellytykset sille, että myös Lapin sota muodostuu suomalaisen elokuvavuoden 2026 suurimmaksi tapaukseksi.
Ja vaikka Kemin taistelut jäivät tällä kertaa elokuvan ulkopuolelle, on Lapin sota sellainen elokuva, joka jokaisen sotahistoriasta kiinnostuneen kannattaa nähdä. Se kertoo sodasta, jota Suomessa on liian kauan pidetty unohdettuna – aivan kuten Kemin taistelujakin.
”Poltimokatu – Kemin oma Pikku Raatteentie”
Kirjailija Pekka Jaatinen on kutsunut Poltimokatua ”Pikku Raatteentieksi”. Vertaus ei liity taistelun kokoon vaan sen ankaruuteen. Kapealla tieosuudella kaatui suuri määrä suomalaisia sotilaita, ja hyökkäys eteni verisesti asemasta toiseen. Samalla tavalla kuin Raatteen tie on jäänyt talvisodan symboliksi, voisi Poltimokatu olla Kemin taistelujen symboli – paikka, jossa Lapin sodan hinta maksettiin erityisen raskaasti.
Juuri Poltimokadun, Marttalan ja Karihaaran suunnalla suomalaiset joutuivat etenemään saksalaisten hyvin puolustamia asemia vastaan. Saksalaisilla oli konekiväärejä, kranaatinheittimiä ja hyvät tuliasemat, mikä aiheutti suomalaisille raskaita tappioita. Useita kymmeniä suomalaisia kaatui hyvin pienellä alueella vain muutamien tuntien aikana.