Elin 26 vuotta väärällä henkilötunnuksella – kaikki alkoi yhdestä epäselvästä numerosta

Voiko oma syntymäpäivä olla virallisissa papereissa väärin vuosikymmenten ajan? Minulle kävi juuri niin. Synnyin 27. toukokuuta 1964, mutta virallisissa tiedoissani syntymäpäiväksi oli merkitty 27. kesäkuuta. Virhe päätyi myös henkilötunnukseeni ja seurasi minua ensimmäiset 26 vuotta elämästäni.

Tarina kuulostaa nykyisessä digitaalisessa Suomessa lähes mahdottomalta. Henkilötunnus on mukana lähes kaikkialla: terveydenhuollossa, pankissa, viranomaisasioinnissa, ajokortissa ja lukemattomissa rekistereissä.

Minun elämäni alkupuolella tämän kaiken perustana oli kuitenkin väärä syntymäaika.

Oikea syntymäpäiväni on 27.5.1964. Virallisiin tietoihin oli kuitenkin päätynyt päivämäärä 27.6.1964.

Koska henkilötunnuksen ensimmäiset kuusi numeroa muodostuvat syntymäajasta, virhe ei jäänyt pelkäksi vääräksi päivämääräksi paperilla. Minulla oli myös väärään syntymäaikaan perustuva henkilötunnus.

Huomasin asian jo 16-vuotiaana

Tajusin jo noin 16-vuotiaana, että henkilötiedoissani oli jotain pahasti pielessä kun hain Kemissä virkatodistusta henkilökorttia varten.

Tiesin tietenkin itse, milloin olin syntynyt. Myös perheeni tiesi syntymäpäiväni. Viralliset asiakirjat väittivät kuitenkin muuta.

Asia jäi siitä huolimatta vuosiksi ennalleen.

Nuorena ei ehkä tullut ajatelleeksi, kuinka merkittävästä asiasta lopulta oli kyse. Henkilötunnus oli henkilötunnus, ja elämä jatkui. Väärä tieto kulki kuitenkin mukanani virallisissa yhteyksissä.

Vasta myöhemmin halusin asian lopullisesti kuntoon.

Olin 26-vuotias, kun syntymäaikani korjattiin ja sain oikeaan syntymäaikaani perustuvan henkilötunnuksen.

Vanha syntymätodistus antoi mahdollisen selityksen

Myöhemmin sain nähtäväkseni kopion alkuperäisestä syntymätodistuksesta, joka oli laadittu syntymäni yhteydessä.

Siinä saattoi olla koko mysteerin ratkaisu.

Todistuksessa syntymäkuukaudeksi oli kirjoitettu viides kuukausi eli toukokuu. Käsin kirjoitettu numero 5 muistutti kuitenkin huomattavasti numeroa 6.

On siis hyvin mahdollista, että joku oli myöhemmin siirtänyt tietoja syntymätodistuksesta eteenpäin ja tulkinnut viitosen kuutoseksi.

Jos näin tapahtui, valtava virhe sai alkunsa hyvin pienestä asiasta.

27.5.1964 muuttui 27.6.1964.

Sen jälkeen väärä tieto saattoi kopioitua asiakirjasta ja rekisteristä seuraavaan. Lopulta siitä tuli minun virallinen syntymäaikani ja myös henkilötunnukseni perustana oleva päivämäärä.

Yksi epäselvästi kirjoitettu numero saattoi siis vaikuttaa henkilötietoihini yli neljännesvuosisadan.

Kaksi ajokorttia kertovat tarinan

Alkuperäisen syntymätodistuksen kopiota minulla ei valitettavasti enää ole.

Jotain konkreettista on kuitenkin säilynyt.

Minulla on edelleen sekä vanha ajokorttini että henkilötietojen korjaamisen jälkeen saatu uusi ajokortti.

Kun kortit laittaa rinnakkain, tarina muuttuu konkreettiseksi.

Toisessa näkyy vanhoihin, virheellisiin henkilötietoihin perustuva syntymäaika. Toisessa on oikea syntymäaikani.

27.6. vaihtui 27.5.

Ajokortit ovat samalla pieni pala suomalaisen henkilötietojärjestelmän historiaa. Ne osoittavat, kuinka yhden ihmisen virallinen syntymäaika saattoi vuosikymmenten ajan olla toinen kuin hänen todellinen syntymäaikansa.

Hymy kiinnostui erikoisesta tapauksesta

Tarina nousi myöhemmin myös julkisuuteen.

Hymy-lehti teki tapauksestani vuonna 2010 jutun. Siinä käsiteltiin erikoista tilannetta, jossa olin elänyt vuosia väärillä henkilötiedoilla.

Tapauksesta kysyttiin myös silloiselta Väestörekisterikeskukselta.

Väestörekisterikeskuksen kehityspäällikkö Kai Välimäki piti tapahtunutta mahdollisena, mutta kertoi Hymylle, ettei ollut kuullut vastaavasta tapauksesta.

Se antaa jonkinlaisen kuvan siitä, kuinka poikkeuksellisesta tapahtumaketjusta oli kyse.

Voisiko tällaista tapahtua enää?

Nykyisin henkilötiedot kulkevat sähköisesti järjestelmästä toiseen, mutta yksi asia ei ole muuttunut: tietojärjestelmä on juuri niin oikeassa kuin sinne tallennettu alkuperäinen tieto.

Jos perustieto on väärä, virhe voi levitä laajalle.

Nykyinen lainsäädäntö tunnistaa myös tilanteen, jossa henkilötunnukseen sisältyvä syntymäaika osoittautuu virheelliseksi. Tällaisessa tilanteessa henkilötunnus voidaan joutua korjaamaan.

Oma tapaukseni syntyi kuitenkin aivan toisenlaisessa Suomessa. Vuonna 1964 tietoja kirjoitettiin käsin ja siirrettiin myöhemmin asiakirjoista sekä rekistereistä eteenpäin.

Jos viitonen todella luettiin kuutoseksi, kukaan ei varmastikaan osannut kuvitella, kuinka pitkän matkan tuo pieni virhe vielä kulkisi.

Kumpi oli oikeassa – minä vai rekisteri?

Tarinaan liittyy myös hieman huvittava mutta samalla vakava kysymys.

Minä tiesin syntyneeni toukokuussa.

Äiti tiesi minun syntyneen toukokuussa mutta ei hänkään ymmärtänyt että miksi noin kävi.

Alkuperäisessä syntymätodistuksessakin oli viitonen – vaikka se näyttikin erehdyttävästi kuutoselta.

Silti virallisten tietojen mukaan olin syntynyt kesäkuussa.

Paperilla järjestelmä oli oikeassa ja minä väärässä.

Lopulta asia kääntyi niin kuin sen kuuluikin: minun ei tarvinnut muuttaa syntymäpäivääni vastaamaan rekisteriä, vaan rekisterin piti muuttaa tietonsa vastaamaan todellisuutta.

Kun katson tänä päivänä kahta vanhaa ajokorttiani, ne kertovat yhdestä elämäni erikoisimmista tarinoista.

Toisessa olen virallisesti syntynyt 27. kesäkuuta.

Toisessa 27. toukokuuta.

Sama ihminen – mutta kaksi eri syntymäaikaa ja kaksi eri henkilötunnusta.

Ja kaikki saattoi alkaa yhdestä käsin kirjoitetusta viitosesta, jonka joku vuosikymmeniä sitten näki kuutosena.