Hyvinvointialueen johtaja vaatii tiukempaa otetta kielikysymyksiin – ”Potilaalla on oikeus palveluun omalla äidinkielellään”
Pohjanmaan hyvinvointialueella käydään jälleen keskustelua kielipalveluiden toteutumisesta terveydenhuollossa. Hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen korostaa, että potilaiden oikeutta saada palvelua omalla äidinkielellään on kunnioitettava nykyistä paremmin.
Asia nousi esiin maanantain aluevaltuuston kokouksessa, jossa käsiteltiin kaksikielisen hyvinvointialueen käytäntöjä. Keskustelun taustalla oli tapaus, jossa laihialainen äiti kertoi hakeutuneensa synnyttämään Seinäjoelle aiemman kokemuksensa vuoksi. Hänen mukaansa henkilöstö oli edellisessä synnytyksessä puhunut pääasiassa ruotsia.
Kinnunen muistutti valtuutettuja siitä, että sekä suomen- että ruotsinkielisillä potilailla on lain turvaama oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään.
– Ihmisillä on oikeus palveluun omalla äidinkielellään. Asiakkaalla on myös oikeus kertoa, ettei ymmärrä, jos yhteistä kieltä ei ole, Kinnunen painotti.
Palautekanavien tunnettuutta halutaan lisätä
Keskustelun käynnisti laihialainen aluevaltuutettu Antti Tuomela, joka nosti esiin huolen siitä, ettei palvelua aina saada potilaan omalla kielellä, vaikka se on hyvinvointialueen strateginen tavoite.
Tuomela vaati, että asiakkaille suunnattuja palautekanavia tuotaisiin nykyistä näkyvämmin esille, jotta mahdollisista ongelmista voitaisiin ilmoittaa matalalla kynnyksellä.
Hänen mukaansa palautteen avulla voidaan tunnistaa yksiköt, joissa kielipalveluiden toteutumisessa on puutteita.
Asiasta lisää: Hyvinvointialue säästi 10 miljoonaa euroa karsimalla kolme neljästä vuokralääkäristä
Kielitaidon kehittäminen kuuluu ammattitaitoon
Kinnusen mukaan kieliongelmat ovat viesti, johon esihenkilöiden tulee puuttua aktiivisesti.
– Jos jossakin yksikössä ei ymmärretä toista kotimaista kieltä, henkilöstön täytyy opiskella sitä. Hyvinvointialue tarjoaa työntekijöille sekä suomen että ruotsin kielen koulutusta, hän totesi.
Kinnunen korosti myös asenteiden merkitystä. Hänen mukaansa pitkään alueella työskennelleiltä voidaan odottaa halua kehittää kielitaitoaan.
– Jos täällä on ollut töissä kaksikymmentä vuotta oppimatta toista kotimaista kieltä, kyse on jo asenteesta.
Hän toivoi kaksikielisyyden nähtävän voimavarana eikä ongelmana.
– Tämä on maailman paras paikka oppia molemmat kotimaiset kielet. Toivon, että kaksikielisyys nähdään rikkautena.
Kaksikielisyys on myös potilasturvallisuutta
Useat valtuutetut korostivat keskustelussa, että kielitaito liittyy suoraan hoidon laatuun ja turvallisuuteen.
Valtuutettu Mervi Rantala muistutti toimivan kaksikielisyyden olevan osa laadukasta palvelua. Kim Ylipelkola puolestaan totesi kielitaidon olevan osa ammattitaitoa ja asiakaskokemusta.
Pohjanmaan hyvinvointialueella noin puolet henkilöstöstä saa kielilisää palkkansa yhteydessä, mikä kertoo kaksikielisyyden merkittävästä roolista alueen palveluissa.
Valtuutettu Mikael Gädda arvioi, että osa henkilöstöstä saattaa vältellä toisen kotimaisen käyttöä, koska ei koe osaavansa sitä täydellisesti.
– Täydellisyyden tavoittelu ei saa estää puhumista. Tärkeintä on, että potilas tulee ymmärretyksi, hän totesi.
Käännöspalvelut eivät ratkaise kaikkea
Keskustelussa nousi esiin myös potilasasiakirjojen kieli. Valtuutettu Arja Miettinen huomautti, että potilaiden hoidon loppuarviot eli epikriisit eivät aina ole heidän omalla äidinkielellään.
Kinnusen mukaan asiaa on selvitetty jo aiemmin, mutta kaikkien asiakirjojen kääntäminen vaatisi suuren määrän uusia työntekijöitä.
– Tätä varten pitäisi palkata kymmeniä kääntäjiä, eikä se ole realistista, hän sanoi.
Hänen mukaansa tulevaisuudessa digitalisaatio ja kehittyvät käännösteknologiat voivat helpottaa ongelmaa.
Samalla hän muistutti, että erityisesti hoidon jatkuvuuden kannalta tärkeät asiakirjat on voitava toimittaa myös suomenkielisinä.
– Jos potilaan hoito jatkuu muualla Suomessa, ruotsinkielisiä asiakirjoja ei välttämättä pystytä hyödyntämään. Siksi niiden kääntäminen on tärkeää.
Kielikeskustelu osoitti, että kaksikielisyys on edelleen yksi Pohjanmaan hyvinvointialueen keskeisistä haasteista ja vahvuuksista. Yhteinen näkemys valtuustossa oli kuitenkin selvä: potilaan tulee voida asioida turvallisesti ja ymmärrettävästi omalla äidinkielellään.
Asiasta kertoi ensin Ilkka-Pohjalainen