Tutkimus haastaa hallituksen perustelut – poistettu suojaosa ei vienyt työttömiä pois kokoaikatyöstä

Hallitus poisti työttömyysetuuksien ja asumistuen suojaosat muun muassa sillä perusteella, että niiden pelättiin kannustavan työttömiä jäämään osa-aikatyöhön. Nyt julkaistu suomalainen tutkimus antaa asiasta hyvin toisenlaisen kuvan.

Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistaminen oli merkittävä muutos erityisesti niille työttömille, jotka tekivät satunnaisia työkeikkoja tai osa-aikatyötä.

Suojaosan aikana työtön pystyi ansaitsemaan enintään 300 euroa kuukaudessa ilman, että työtulot pienensivät etuutta. Työttömyysturvan suojaosa otettiin käyttöön vuonna 2014 ja asumistuen suojaosa vuotta myöhemmin.

Hallituksen päätöksellä suojaosista kuitenkin luovuttiin. Yhtenä perusteluna oli ajatus siitä, että järjestelmä saattoi houkutella ihmisiä pysymään osa-aikatyössä sen sijaan, että he pyrkisivät kokoaikaiseen työhön.

Tuore tutkimus haastaa tämän perustelun.

Osa-aikatyö lisääntyi selvästi

Laboren, Tampereen yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tutkijoiden tutkimuksen mukaan suojaosat lisäsivät selvästi osa-aikatyön tekemistä työttömyyden aikana.

Uudistusten jälkeen osa-aikatyötä tekevien osuus etuudensaajista nousi muutamassa vuodessa noin 10 prosentista lähes 18 prosenttiin.

Tämä kertoo tutkijoiden mukaan siitä, että työttömät reagoivat voimakkaasti taloudellisiin kannustimiin.

Kun pienenkin työkeikan vastaanottaminen kannatti paremmin, töitä myös tehtiin enemmän.

Kyse ei siis välttämättä ollut siitä, etteivät ihmiset olisi halunneet tehdä töitä. Olennaista oli, jäikö työn tekemisestä tosiasiassa enemmän rahaa käteen.

Pelättyä vaikutusta kokoaikatyöhön ei löytynyt

Tutkimuksen ehkä merkittävin havainto koskee kuitenkin kokoaikaiseen työhön siirtymistä.

Tutkijat eivät löytäneet näyttöä siitä, että suojaosat olisivat heikentäneet työttömien mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin kokoaikaisesti.

Päinvastoin tulokset viittaavat siihen, että suojaosilla saattoi olla jopa kohtalaisen myönteinen vaikutus myöhempään työllisyyteen.

Havainto on tärkeä, koska juuri kokoaikatyöhön siirtymisen mahdollinen heikkeneminen oli yksi suojaosiin kohdistuneista keskeisistä huolista.

Laboren erikoistutkija ja Tampereen yliopiston tutkijatohtori Salla Kalinin mukaan tulokset osoittavat, kuinka herkästi työttömät reagoivat siihen, onko työn vastaanottaminen taloudellisesti kannattavaa.

Kun pienten työkeikkojen tekemisestä tuli kannattavampaa, osa-aikainen työskentely työttömyyden rinnalla lisääntyi nopeasti.

Samalla suojaosat paransivat osa-aikatyötä tekevien työttömien toimeentuloa ilman havaittavaa kielteistä vaikutusta myöhempään kokoaikaiseen työllistymiseen.

Hallituksen ratkaisua voidaan nyt arvioida uudessa valossa

Tutkimustulos herättää väistämättä kysymyksen siitä, osuiko suojaosien poistaminen juuri siihen työnteon muotoon, jota yhteiskunnan pitäisi pikemminkin pyrkiä tukemaan.

Kaikille työttömille kokoaikatyötä ei ole välittömästi tarjolla. Osa-aikainen työ, lyhyet sijaisuudet ja yksittäiset työkeikat voivat kuitenkin pitää ihmisen kiinni työelämässä ja parhaimmillaan toimia väylänä pysyvämpään työhön.

Jos muutaman sadan euron ansaitseminen johtaa etuuksien nopeaan pienenemiseen, pienestä työkeikasta saatava taloudellinen hyöty voi jäädä vähäiseksi.

Silloin vaarana on aivan päinvastainen lopputulos kuin tavoiteltiin: työn vastaanottamisen kannustin heikkenee.

Uusi tutkimus antaa vahvaa aihetta kysyä, oliko suojaosien poistaminen työntekoon kannustamisen näkökulmasta oikea ratkaisu.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa tiedelehdessä

Kyse ei ole vain yksittäisestä mielipidekirjoituksesta tai poliittisesta arviosta.

Tutkimus on julkaistu vertaisarvioidussa Journal of Public Economics -tiedelehdessä, joka kuuluu julkisen talouden tutkimuksen kansainvälisesti merkittäviin julkaisuihin.

Tutkimuksessa hyödynnettiin vuoden 2015 asumistuen suojaosauudistusta. Sen avulla voitiin verrata asumistukea saavia työttömiä muihin mahdollisimman samankaltaisiin työttömiin.

Tutkimusryhmään kuuluivat Salla Kalinin lisäksi VATTin tutkimusprofessori Tomi Kyyrä ja tutkimusjohtaja Tuomas Matikka.

Tulosten viesti on lopulta varsin yksinkertainen: kun työn tekemisestä jäi enemmän käteen, työttömät tekivät enemmän töitä – eikä se näyttänyt estävän heitä siirtymästä myöhemmin kokoaikatyöhön.

Siksi suojaosien poistamisesta käytävä keskustelu tuskin päättyy tähän. Nyt pöydällä on tutkimustietoa, jonka valossa päätöksen perusteita on syytä arvioida uudelleen.