Syöpä löydetään Suomessa liian myöhään – hoitoviiveet näkyvät karulla tavalla kuolleisuustilastoissa

Suomalaiset kuolevat useisiin syöpiin edelleen useammin kuin muiden Pohjoismaiden asukkaat. Hyvinvointialueiden syöpätautien ylilääkäreiden mukaan yksi keskeisimmistä syistä on se, että syöpä havaitaan Suomessa liian usein vasta pitkälle edenneessä vaiheessa.

Kun sairaus löytyy myöhään, tehokkain hoitomuoto eli leikkaus ei enää välttämättä ole mahdollinen. Tällöin hoitovaihtoehdot vähenevät ja potilaan ennuste heikkenee merkittävästi.

Satakunnan hyvinvointialueen syöpätautien yksikön ylilääkäri Kalevi Pulkkanen kertoo näkevänsä työssään potilaita, joiden syöpä on ehtinyt levitä hälyttävän laajalle ennen ensimmäistä hoitoarviota.

– Joskus vastaan tulee tapauksia, joissa syöpä on levinnyt ”käsittämättömän” pitkälle ennen kuin potilas pääsee tutkimuksiin, hän toteaa.

Hoitoketju alkaa liian hitaasti

Asiantuntijoiden mukaan ongelman ydin löytyy usein perusterveydenhuollosta. Jos lääkärin vastaanotolle pääsy viivästyy, viivästyy myös lähete jatkotutkimuksiin ja lopulta syöpähoitojen aloittaminen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreiden lukujen mukaan vain noin 59 prosenttia suomalaisista pääsi viime vuonna kiireettömään lääkärin hoitoon kahden viikon sisällä.

Monien syöpien kohdalla viive voi olla ratkaiseva.

– Aggressiivisissa syövissä ennusteen muuttuminen kohtalaisesta erittäin huonoksi voi tapahtua jopa muutamassa viikossa, Pulkkanen muistuttaa.

Erityisesti keuhkosyöpä todetaan Suomessa muita Pohjoismaita useammin vasta silloin, kun tauti on jo levinnyt elimistöön.

Lapissa pitkät välimatkat vaikeuttavat hoitoon hakeutumista

Lapin hyvinvointialueen syöpäsairauksien ylilääkäri Minna Jääskeläisen mukaan harva asutus ja pitkät etäisyydet terveyspalveluihin näkyvät myös syövän diagnostiikassa.

– Perusterveydenhuollon saatavuus ja pääsy tutkimuksiin ovat Suomessa monin paikoin heikompia kuin verrokkimaissa, Jääskeläinen arvioi.

Pitkät välimatkat voivat johtaa siihen, että oireita seurataan kotona liian pitkään ennen lääkärille hakeutumista. Tämä koskee erityisesti Pohjois-Suomea, jossa matkaa lähimpään tutkimusyksikköön voi olla kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä.

Kaikki ei ole terveydenhuollon syytä

Useat ylilääkärit muistuttavat, että osa ongelmasta liittyy myös ihmisten omiin valintoihin ja elämäntapoihin.

Tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, ylipaino, diabetes sekä muut pitkäaikaissairaudet lisäävät syöpäriskiä ja heikentävät samalla hoitojen onnistumista.

Moni potilas hakeutuu tutkimuksiin vasta oireiden pahennuttua merkittävästi.

– Valitettavan usein syöpä löytyy vasta siinä vaiheessa, kun sitä ei enää pystytä parantamaan, kertoo Kainuun hyvinvointialueen ylilääkäri Johanna Puurunen.

Asiantuntijoiden mukaan myös diagnoosin jälkeen elintapojen muuttaminen voi olla vaikeaa. Tupakoinnin tai alkoholin käytön jatkaminen heikentää usein hoitojen tehoa ja ennustetta.

Kalliit syöpälääkkeet eivät ole suurin ongelma

Keskustelua on käyty myös uusien immuno-onkologisten syöpälääkkeiden käytöstä Suomessa. Ylilääkärit eivät kuitenkaan pidä niiden vähäisempää käyttöä pääsyynä Suomen muita Pohjoismaita heikompiin tuloksiin.

Heidän mukaansa ongelma on useammin siinä, että potilas tulee hoitoon liian myöhään.

Etelä-Savon hyvinvointialueen ylilääkäri Vesa Kataja toteaa, että kaikkein uusimpiakaan lääkkeitä ei voida käyttää, jos potilas on jo erittäin huonokuntoinen.

– Jos tauti on pitkälle edennyt ja potilaan yleiskunto heikko, aktiivinen hoito voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä, Kataja sanoo.

Aikainen diagnoosi pelastaa henkiä

Useiden hyvinvointialueiden asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että suurin mahdollisuus parantaa syöpähoitojen tuloksia löytyy sairauden aikaisemmasta tunnistamisesta.

Tämä tarkoittaa parempaa pääsyä terveyskeskuksiin, nopeampia tutkimuksia, tehokkaampaa seulontaa sekä kansalaisten rohkaisua hakeutumaan tutkimuksiin heti oireiden ilmaantuessa.

Syövän kohdalla aika on usein ratkaisevin tekijä.

Mitä aikaisemmin sairaus löydetään, sitä suurempi mahdollisuus on parantua. Kun diagnoosi viivästyy kuukausilla tai jopa vuosilla, menetetään usein myös mahdollisuus kaikkein tehokkaimpiin hoitoihin.

Suomen syöpäkuolleisuuden alentaminen ei siis välttämättä vaadi ihmelääkkeitä

– vaan ennen kaikkea sitä, että potilas pääsee tutkimuksiin ajoissa. Suomessa näyttää edelleen olevan liian monta ihmistä, joiden syöpä havaitaan vasta silloin, kun aikaa on jo menetetty liikaa.