Suomen marja-alaa ravistelevat kartelliepäilyt ja ihmiskauppatuomiot – miljoonabisneksen synkkä varjopuoli paljastuu

Suomalaisia luonnonmarjoja on pitkään markkinoitu puhtaana, terveellisenä ja vastuullisena vientituotteena. Viime vuosien tapahtumat ovat kuitenkin paljastaneet alan ympäriltä yhä synkemmän todellisuuden, jossa ihmiskauppaepäilyt, oikeudenkäynnit ja nyt myös kartellisyytökset ovat heittäneet varjon koko marjateollisuuden ylle.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ilmoitti toukokuun lopussa paljastaneensa laajan luonnonmarja-alan kartellin, jonka väitetään toimineen vuosina 2013–2023. Viraston mukaan järjestelyssä olivat mukana alan suurimpiin kuuluvat Arctic International, Kaskein Marja, Kiantama, Marja Bothnia Berries ja Polarica.

KKV tutkimuspäällikkö Pekka Mattila kuvaili tapausta poikkeuksellisen merkittäväksi.

– Puhutaan lähes koko marja-alan kattavasta järjestelystä, Mattila totesi tiedotustilaisuudessa.


Lapin käräjäoikeus tuomitsi äskettäin Polarican entisen toimitusjohtajan Jukka Kriston kahden ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen ihmiskaupasta.

Virasto esittää kartelliin osallistuneille yrityksille yhteensä 9,4 miljoonan euron seuraamusmaksuja. Lopullisen päätöksen tekee markkinaoikeus. Kiantama välttyy seuraamusmaksulta, koska se teki viranomaisten kanssa yhteistyötä tutkinnan aikana.

Ihmiskauppasyytteet ja vankeustuomiot

Kartelliepäilyjen lisäksi useat alan tunnetut vaikuttajat ovat joutuneet rikosoikeudelliseen vastuuseen thaimaalaisten marjanpoimijoiden kohtelusta.

Lapin käräjäoikeus tuomitsi äskettäin Polarican entisen toimitusjohtajan Jukka Kriston kahden ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen ihmiskaupasta. Syyttäjän mukaan poimijoiden tilanne muistutti velkavankeutta, jossa työntekijät olivat sidottuja järjestelmään taloudellisten velvoitteiden kautta.

Vuonna 2025 Lapin käräjäoikeus puolestaan tuomitsi Kiantaman entisen toimitusjohtajan Vernu Vasunnan kolmen ja puolen vuoden vankeuteen vastaavista rikoksista.

Lisäksi konkurssiin menneen Arctic Internationalin entistä toimitusjohtajaa Janne Naapankia vastaan on nostettu ihmiskauppasyytteitä. Hänen tapauksensa käsittely jatkuu myöhemmin oikeudessa.

Yksikään tuomioista ei ole vielä lainvoimainen.

Kohut eivät näkyneet tuloissa

Vaikka marja-alaa ovat ravistelleet vakavat rikosepäilyt ja oikeusprosessit, eivät ne ole ainakaan vielä näkyneet alan johtohenkilöiden henkilökohtaisissa tuloissa.

Jukka Kriston verotettavat tulot olivat vuosina 2020–2024 joka vuosi yli 200 000 euroa ja parhaimmillaan lähes 300 000 euroa vuodessa.

Myös Vernu Vasunnan vuosiansiot ylittivät säännöllisesti 100 000 euroa, ja parhaana vuotenaan ne nousivat lähes 200 000 euroon.

Janne Naapangin tulot olivat niin ikään huomattavat. Vuonna 2023 hänen ansio- ja pääomatulonsa nousivat lähes 280 000 euroon.

Erityisen huomionarvoinen tapaus on Kaskein Marjan entinen toimitusjohtaja Pekka Koivisto. Kun Polarica osti Kaskein Marjan vuonna 2021, yrityskaupasta syntyneet pääomatulot nostivat hänen verotettavat tulonsa yli 1,65 miljoonaan euroon.

Pieni piiri, suuret vaikutukset

Suomen luonnonmarja-ala on suhteellisen pieni toimiala, jossa samat henkilöt ja yritykset ovat vuosien ajan olleet keskeisissä rooleissa.

Kartelliepäilyjen kohteena olevien yritysten johdossa on sittemmin tapahtunut useita muutoksia, mutta alan vaikutusvaltaiset verkostot ovat edelleen tiiviit. Osa nykyisistä johtajista on tullut tehtäviinsä vasta kartelliksi epäillyn ajanjakson päättymisen jälkeen.

Tapaukset ovat herättäneet laajaa keskustelua siitä, kuinka tehokkaasti marja-alan toimintaa on valvottu ja miksi vakavat epäilyt ovat voineet jatkua vuosien ajan.

Luottamuksen palauttaminen vaatii tekoja

Suomalaiset luonnonmarjat ovat edelleen kansainvälisesti arvostettu vientituote, mutta alan maine on kokenut viime vuosina kovia kolhuja.

Kuluttajille marjat näyttäytyvät kaupan hyllyllä puhtaina ja terveellisinä tuotteina. Taustalla on kuitenkin käyty oikeustaisteluita ihmiskaupasta, epäilty kilpailun rajoittamista sekä viranomaistutkintoja, jotka ovat paljastaneet karun kuvan osasta alan toimintatapoja.

Mikäli markkinaoikeus vahvistaa kartellisyytökset ja ihmiskauppatuomiot saavat lainvoiman, voi kyseessä olla yksi suomalaisen elintarvikealan vakavimmista maine- ja luottamuskriiseistä vuosikymmeniin.

Luonnonmarjojen puhtaudesta tunnettu ala joutuu nyt vakuuttamaan sekä suomalaiset että kansainväliset asiakkaansa siitä, että tulevaisuudessa myös toimintatavat ovat yhtä puhtaita kuin tuotteet itse.

”Suomen metsät tuottavat maailman puhtaimpia marjoja, mutta nyt kysytään, ovatko marja-alan toimintatavat olleet yhtä puhtaita.”