Miksi suomalainen jalkapallo jättää futsalin tarjoaman kilpailuedun hyödyntämättä?
Syksyn sarjojen päätyttyä suomalainen juniorijalkapallo siirtyy jälleen pitkään ja pimeään talvikauteen. Ulkona yritetään harjoitellaan säällä kuin säällä, vaikka kylmyys, pimeys ja viima pudottavat väistämättä harjoittelun tempoa, intensiteettiä ja motivaatiota – etenkin nuorimmilla pelaajilla.
Samaan aikaan suomalaisessa jalkapallossa huolestuneisuus pelaajakehityksen tilasta kasvaa: Huuhkajat kärsii tappioita pienmaille ja huippusarjoissa suomalaisia nähdään yhä harvemmin.
Silti yksi selkeä mahdollisuus lojuu lähes koskemattomana pöydällä: futsal.
Urheiluvaikuttaja Erkko Meri nosti jo kesällä esiin ajatuksen futsalin voimakkaammasta hyödyntämisestä – ja perustelut ovat vakuuttavia. Myös minä jaan hänen näkemyksensä.
Futsal kehittää juuri niitä taitoja, joissa suomalaiset jäävät jälkeen
Futsalin hyödyt jalkapallolle ovat kiistattomat. Laji tarjoaa valtavan määrän toistoja, pakottaa jatkuvaan päätöksentekoon ja kehittää reagointinopeutta, kilpailullisuutta ja yksi vastaan yksi -pelaamista. Samalla pelaaja oppii toimimaan ahtaissa tiloissa, kesyttämään pallon nopeasti ja kantamaan vastuuta jokaisesta tilanteesta.
Verrattuna vaikkapa 8v8-pelimuotoon futsal pitää jokaisen pelaajan koko ajan pelin sisällä. Ei ole hetkeä, jolloin voisi piiloutua. Juuri tämä intensiteetti on asia, joka suomalaisessa juniorijalkapallossa usein puuttuu.
Suomen talvi on ongelma ulkolajille – mutta sisällä olisi tilaa ja valoa
Talvikauden olosuhteet ovat Suomessa väistämättä rajalliset. Hallivuoroja on niukasti, lämpimistä olosuhteista vielä niukemmin. Silti koulujen salit ja liikuntahallit ovat koko talven lämpimiä, valoisia ja edullisia käyttää.
Futsal olisi täydellinen lisä nuorten harjoitusohjelmaan: ei korvauksena jalkapallolle, vaan sen rinnalla. Yhdenkään lapsen kehitys ei kärsi siitä, että yksi kylmä ulkovuoro korvataan viikossa futsalharjoituksella koulun salissa – mutta hyöty voi olla huomattava.
Jalkapallojoukkueet käyttävät nykyään myös liikuntahalleja ja eri koulujen liikuntasaleja talvisin mutta se mitä siellä tehdään tai harjoitellaan onkin sitten eri juttu. Futsalin sääntöja kannattaa niissä noudattaa ja sitä kautta kehittää lasten ja nuorten pallonkäsittelyä.
Moni juniorivalmentaja tietää, kuinka vaikeaa lasten on välillä innostua harjoittelemaan koleassa marraskuun viimassa. Sisätreeni ei vain paranna laatua – se parantaa myös viihtyvyyttä.
Pienestä lähtien Juninhon rakkain esine oli pallo, joita hänellä oli parhaimmillaan huoneessa 54 kappaletta. Eniten hän piti pienimmistä, koska niillä oli vaikeampaa harjoitella tekniikkaa. Harhautukset ja improvisointi ovat varhaisvuosista lähtien kuuluneet olennaisena osana Neymarin pelityyliin, jonka takia hän on joskus saanut vastustajan vihat päälleen. Kuten esimerkiksi toissa kauden Barcelonan liigaottelussa Athletic Bilbaoa vastaan.
Improvisointi on kuulunut pienestä lähtien pelityyliini. Sitä muokkasi paljon se, että pelasin jo hyvin pienenä futsalia. Isä opetti minua jatkuvasti kehittämään tekniikkaani. Nykyisin haluan tehdä samoja asioita stadioneilla, mitä tein aikoinani pihapelissä ja futsalissa. Se on pelityyli, josta nautin eniten maailmassa. Futsalin Juninho aloitti Sao Vicentessä, jossa perhe pääsi isän ystäväkontaktien avulla muuttamaan omaan kotiin. (Iltasanomat, 30.6.2018)
Edelläkävijyys olisi mahdollista – jopa helppoa
Yllättävää kyllä, futsalin laajamittainen käyttöönotto ei vaatisi suomalaiselta futikselta juuri lainkaan uusia resursseja. Ympäri Suomen on tiheä verkosto saliliikuntapaikkoja, jotka ovat ulkokenttiä edullisempia. Palloliitolla on jo futsaliin perehtyneitä asiantuntijoita, ja sarjatoiminnan organisoiminen olisi kohtuullisen yksinkertaista.
Samalla moni muu maa on futsalin hyödyntämisessä vasta alkutekijöissä. Tämä tarjoaa Suomelle harvinaisen mahdollisuuden olla jossain oikeasti edelläkävijä.
Jos futsalia säännöllisesti harjoittelevien joukkueiden määrä Suomessa kymmenkertaistuisi seuraavien viiden vuoden aikana, kuten Meri arvioi, näkyisi vaikutus väistämättä myös jalkapallon puolella. Se voisi olla suomalaisen pelaajakehityksen todellinen futsalreformaatio.
Tuloksista huolehtiminen talviliigassa on toissijaista
Jotkut saattavat pelätä, että futsalin lisääminen haittaa joukkueen tuloksia talven turnauksissa tai kevään sarjassa. Tämä ajatus on kuitenkin lyhytnäköinen. Paljon tärkeämpää olisi pohtia, miten futsal kehittää pelaajaa pitkällä aikavälillä – päätöksenteossa, tekniikassa, rohkeudessa ja kilpailullisuudessa.
Tällä hetkellä suomalaisen jalkapallon realistinen vertailukohta ei ole Tanska tai Norja, vaan pikemminkin Baltian maat. Naapurimme kaakossa, etelässä ja lännessä kiitävät meiltä karkuun. Jos emme tee mitään toisin, ero vain kasvaa.
Mauno Koivisto sanoi aikanaan: ”Tarttis tehrä jotain.”
Futsalin laajempi hyödyntäminen olisi juuri sellaista tekemistä: konkreettista, käytännöllistä ja välittömästi toteutettavaa.
Muisto vuodelta 2024
Suomen futsalmaajoukkue on noussut viimeisen vuosikymmenen aikana todelliseksi haastajaksi Euroopan huipulla. Työn tulokset näkyvät yhä tiukemmissa otteluissa ja siinä, että pääsy MM-kisoihin on vain ajan kysymys – jopa lähempänä kuin jalkapallossa. Vuoden 2024 jatkokarsinnat olivat tästä konkreettinen osoitus. Suomi kaatui Hollannille dramaattisesti: ensimmäinen ottelu päättyi 1–1, toinen varsinaisen peliajan jälkeen 3–3, ja tasoitus tuli hollantilaisilta vain kuusi sekuntia ennen loppua. Jatkoajan jälkeen oltiin lukemissa 4–4, mutta rangaistuspotkukilpailu vei Hollannin jatkoon. Tuo kirvelevä tappio jää futsalfaneille varmasti pitkäksi aikaa mieleen – ja samalla se kertoo, kuinka lähellä Suomi jo on maailman parhaita.
Lopuksi
Suomalainen jalkapallo ei voi vaikuttaa ilmastoonsa, mutta voi vaikuttaa asenteisiinsa ja valintoihinsa. Futsal ei ole ihmelääke, mutta se on kustannustehokas, helposti toteutettava ja kehittävä harjoitusmuoto, joka voisi antaa suomalaiselle jalkapallolle juuri sen kilpailuedun, jota nyt kipeästi etsimme.
Alkuperäisen ajatuksen esitti urheiluvaikuttaja ja kirjailija Erkko Meri.
Minä puolestani toivon, että tällä kertaa hyvä idea ei hautaudu pimeän talven alle.
— Ari-Pekka Harju (Joka toimii nykyään salibandytuomarina mutta tuomaroinnut myös vuosia jalkapalloa sekä futsalia)