Luisteluliitolta miljoonan lisärahoitus – Seinäjoen iso katettu tekojää etenee valtuuston päätettäväksi

Seinäjoen kaupunginhallitus on päättänyt esittää ison tekojääradan kattamishankkeen viemistä kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Päätös syntyi maanantai-iltana käydyn yli nelituntisen kokouksen jälkeen äänin 10–3.

Ratkaisevaksi tekijäksi nousi Suomen Luisteluliitto ry:n ilmoitus miljoonan euron lisärahoituksesta tulevaa jääurheilukeskusta varten.

Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä oli alun perin esittänyt, ettei hanketta käynnistetä tässä vaiheessa suurten kustannusten ja taloudellisten riskien vuoksi. Kokouksen aikana hän kuitenkin muutti kantaansa saatuaan tiedon luisteluliiton rahoitussitoumuksesta.

– Luisteluliitto on ilmoittanut, että he ovat valmiita miljoonan euron verran panostamaan tähän, Kiiskilä sanoi.

Lisärahoitus muutti hankkeen taloudellista kokonaiskuvaa merkittävästi.

Jos ajatellaan, että lähes kymmenen miljoonan euron hankkeeseen saadaan neljä miljoonaa euroa ulkopuolista rahoitusta, kaupungin kannattaa lähteä siihen Jaakko Kiiskilä mukaan. Ja tietenkin ne hyvät asiat, mitä hankkeessa oli jo valmiiksi, eivät ole muuttuneet miksikään.


Asiasta lisää: Seinäjoki hakee valtionavustusta ison tekojään kattamiseen


Valtionavustus ratkaisee

Kaupungin hallintojohtaja Jari Jokisen mukaan valtuustolle esitetään myös muutoksia talousarvioon ja taloussuunnitelmaan hankkeen mahdollistamiseksi. Samalla esitykseen sisältyy selkeät ehdot:

Kaupunki luopuu hankkeesta, jos:

  • valtionavustusta ei myönnetä vähintään 30 %:a 9,6 miljoonan euron kustannuksista
  • Luisteluliitto ei myönnä 500 000 euron investointitukea sekä vuonna 2026 että 2027
  • hankkeen kustannukset nousevat merkittävästi

Vastaehdotuksen teki Eetu Lehtola (sd.), joka kannatti kaupunginjohtajan alkuperäistä torjuvaa linjaa. Äänestyksen jälkeen Lehtola jätti asiasta kirjallisen eriävän mielipiteen.

Jouppilan liikuntakeskus

Seinäjoen kaupunki on hakenut hankkeelle valtion tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtakunnallisesti merkittävänä liikuntapaikkana. Lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto, joka kokoontuu seuraavan kerran 26. tammikuuta.

Jääpallon mahdollisuus kariutui

Hankkeen alkuvaiheessa esillä oli myös ajatus Suomen ensimmäisestä katetusta isosta tekojääradasta jääpalloa varten. Viimeisimpien suunnitelmien mukaan halliin olisi kuitenkin tulossa useita kaukaloita jääkiekon ja muun kaukalolajitoiminnan käyttöön.

Tämä on herättänyt kritiikkiä, sillä alueella toimii jo kolme jäähallia. Suomessa ei ole toistaiseksi yhtään katettua jääpallokenttää, vaikka lajin tulevaisuutta uhkaa juuri hallien puute.

Jääpallon lisenssipelaajien määrä on romahtanut viime vuosina: ennen koronaa pelaajia oli yli 5 000, mutta vuoden 2024 alussa enää noin 1 000–1 100. Asiantuntijoiden mukaan yhdenkin hallin rakentaminen voisi antaa lajille merkittävän piristysruiskeen.

Seinäjoki panostaa tapahtumiin ja urheiluun

Samassa kokouksessa kaupunginhallitus päätti myös merkittävistä tapahtuma- ja urheilupanostuksista. Kaupunki tukee vuosittain tapahtumia ja urheilua lähes 700 000 eurolla.

Seinäjoen Seudun Urheilijat ry:n hakemus Kalevan Kisojen järjestämisestä vuonna 2029 sai kaupunginhallituksen tuen. Kaupunki sitoutuu:

  • parantamaan urheilupaikkojen olosuhteita 374 000 eurolla
  • antamaan 120 000 euron omavelkaisen takauksen järjestelyvelvoitteista
  • varaamaan 100 000–150 000 euroa markkinointiin ja muihin kuluihin

Vertailuna mainittiin vuoden 2017 Kalevan Kisat, jotka keräsivät noin 17 000 katsojaa.


Vuoden 2026 tapahtumakumppanuudet

Lisäksi hyväksyttiin vuoden 2026 tapahtumakumppanuudet seitsemän suuren tapahtuman kanssa:

  • Provinssi (25.–27.6.) – 40 000 € + alv
  • Tangomarkkinat (8.–12.7.) – 40 000 € + alv
  • Vauhtiajot & Supersunnuntai (16.–19.7.) – 31 000 € + alv
  • U17 viiden maan jääkiekkoturnaus (15.–19.4.) – 10 000 € + alv
  • Seinäjoen Voimistelijat ry:n tapahtumat – 12 000 €
  • Pohjanmaa Ralli F-cup (6.6.) – 15 000 €
  • Seinäjoki Race (25.4.) – 10 000 €

Kaupungin mukaan tapahtumien odotetaan tuovan kymmeniä tuhansia kävijöitä ja miljoonaluokan aluetaloudellisia vaikutuksia.

Asiasta kertoi ensin Ilkka-Pohjalainen