Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistus – rohkea kokeilu ja sen seuraukset

Kuntien ja Mehiläisen omistaman yhteisyrityksen perustaminen Länsi-Pohjan keskussairaalaan oli vaivalloista ja kiistanalaista. Kun toiminta kuitenkin pääsi vauhtiin, moni alueella koki sairaalapalvelujen parantuneen. Nyt kokeilu on päättymässä: Mehiläisen kanssa tehty ulkoistussopimus on irtisanottu, ja erikoissairaanhoidon tulevaisuus Meri-Lapissa on jälleen epävarma.

Rohkea ratkaisu erikoissairaanhoidon turvaamiseksi

Vuonna 2018 toteutettu kokonaisen keskussairaalan ulkoistus oli poikkeuksellinen ja rohkea yritys pelastaa Meri-Lapin erikoissairaanhoito. Länsi-Pohjan keskussairaala oli jo vuosia elänyt jatkuvien muutosten ja epävarmuuden keskellä, ja kustannuspaineet olivat kasvaneet kestämättömiksi.

Ulkoistamisen jälkeen alueella koettiin, että sairaalapalvelut jopa paranivat. Yhteisyrityksen tekemien asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan potilaat olivat palveluihin tyytyväisiä. Lisäksi sairaala sai kiitosta lääkärien kouluttajana muun muassa Nuorten Lääkärien Yhdistyksen ja Lääkäriliiton kyselyissä.

Alun epäluulot ja toimintakulttuurin muutos

Pitkän linjan länsipohjalaiset lääkärit Outi Nyberg ja Paavo Uusimaa muistavat, että ulkoistus herätti henkilökunnassa aluksi huolta. Pelättiin, että yksityinen toimija asettaisi taloudelliset tavoitteet potilastyön edelle.

– Pelkäsin, mitä tapahtuu, kun sairaalasta tulee yksityinen. Määrääkö raha kaikessa, Nyberg muistelee.

Käytännössä kävi toisin. Lääkäreiden mukaan alueella vallitsi jo ennen ulkoistusta vahva kehittämisen henki, joka Mehiläisen tullessa entisestään vahvistui. Päätöksenteko nopeutui ja toimintaa pystyttiin kehittämään ketterämmin kuin julkisessa terveydenhuollossa yleensä.

Säännöllinen raportointi ja mittaaminen otettiin käyttöön heti alusta lähtien, ja tuloksia käytiin läpi yhdessä esihenkilöiden kanssa. Alkuvuodet olivat taloudellisesti tappiollisia, mutta myöhemmin toiminta muuttui kannattavaksi.

Koronapandemia testasi mallin

Koronapandemia toi esiin ohuen ja joustavan organisaation edut. Päätöksiä pystyttiin tekemään nopeasti ja niitä toimeenpantiin viiveettä.

– Yhtenä iltana päätin, että seuraavana päivänä ortopedinen osasto toimii myös hematologisena ja infektiopotilaat keskitetään yhteen paikkaan. Oli pakko vain päättää, Uusimaa kertoo.

Aiemmin käyttöönotetut digipalvelut helpottivat potilaiden hoitoa, ja poikkeuksellisesti Länsi-Pohjassa päätettiin jatkaa myös elektiivistä leikkaustoimintaa pandemian keskellä tarkkoja suojautumisohjeita noudattaen.

Yhteisyrityksen kivinen alku

Vaikka toiminta sujui käytännössä, yhteisyrityksen alkuvaihe oli hallinnollisesti vaikea. Sopimus osoittautui monin osin ylimalkaiseksi, ja tulkintaerimielisyyksiä syntyi esimerkiksi kustannusten jakautumisesta.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä toiminut Jyri J. Taskila kertoo, että sopimusta jouduttiin alkuvaiheessa avaamaan ja tarkentamaan useaan otteeseen.

– Tehtävämme oli varmistaa, ettei ylimääräisiä kustannuksia jää sairaanhoitopiirille. Se tulkittiin joskus vastahankaisuudeksi, mutta kyse oli taloudellisesta vastuusta, Taskila sanoo.

Miksi ulkoistukseen lähdettiin?

Ajatus toiminnan uudistamisesta syntyi jo 2010-luvun alussa. Erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat, ja kuntien oli pakko etsiä uusia ratkaisuja. Meri-Lapissa suunniteltiin kuntarajat ylittävää sote-mallia, jossa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimisivat samassa organisaatiossa.

Mallia haettiin muun muassa Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta. Kun Lapin liitossa alettiin suunnitella koko maakunnan kattavaa sote-ratkaisua, Meri-Lapissa koettiin, että palveluja oltiin keskittämässä Rovaniemelle alueen kustannuksella. Pelkona oli, että ilman omaa ratkaisua Länsi-Pohjan sairaalan toiminta supistuisi tai jopa loppuisi.

Historiallinen päätös

Ratkaiseva hetki koitti syksyllä 2017, kun valtio valmisteli uusia keskittämis- ja päivystysasetuksia. Meri-Lapin kunnanvaltuustot kokoontuivat 14. marraskuuta 2017 tekemään samanaikaisesti päätöksen sairaalan ja osin myös perusterveydenhuollon yksityistämisestä yhteisyritysmallilla.

Äänestys oli tiukka: Kemissä ulkoistus hyväksyttiin vain yhden äänen enemmistöllä. Pian tämän jälkeen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallitus teki hankintapäätöksen, ja kilpailutuksen voitti Mehiläinen.

Valtion reaktio oli nopea. Juha Sipilän hallitus ryhtyi valmistelemaan ulkoistuksia rajoittavaa lakia, jossa palvelujen ulkoistamiselle asetettiin tiukka katto. Länsi-Pohja ehti kuitenkin toteuttaa ratkaisunsa ennen kiristyneen lain voimaantuloa.

Tulevaisuus jälleen avoin

Nyt, kun Mehiläisen kanssa tehty sopimus on päätetty irtisanoa, Länsi-Pohjan sairaalan tulevaisuus on taas murroskohdassa. Erikoissairaanhoitoa ollaan keskittämässä Rovaniemelle ja Ouluun, ja Meri-Lapissa pelätään palvelujen jäävän perusterveydenhuollon tasolle.

Ulkoistus jätti jälkeensä ristiriitaisen perinnön: se herätti vastustusta ja hallinnollisia kiistoja, mutta toi myös ketteryyttä, kehittämistä ja monien mielestä parempia palveluja. Kysymys kuuluu, mitä oppeja kokeilusta hyödynnetään, kun alueen sairaalapalvelujen seuraavaa lukua kirjoitetaan.

Asiasta kertoi ensin YLE uutiset