Lääkäri Jenni Puoliväli-Oksala: Mies- ja nais-sanoista voi luopua silloin, kun niillä ei ole merkitystä

Sukupuolen moninaisuus tulisi huomioida paremmin lääketieteellisessä kielenkäytössä, sanoo Tamperelainen lääkäri Jenni Puoliväli-Oksala ja toimii keskustalaisena aluevaltuutettuna Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Puoliväli-Oksala kirjoitti kahden muun asiantuntijan kanssa syyskuun Lääkärilehteen (2022) artikkelin sukupuolisensitiivisyydestä. Hänen mukaansa lääketieteellisissä julkaisuissa käytetään edelleen usein dikotomista mies–nainen-jaottelua, vaikka se ei kaikissa tilanteissa ole tarpeellista tai totuudenmukaista.

– Julkaisuissa puhutaan pitkälti miehistä ja naisista eikä huomioida sukupuolen moninaisuutta. Kaikkia ihmisiä ei tarvitse sukupuolittaa, jos sillä ei ole tilanteessa merkitystä, Puoliväli-Oksala sanoo.

Tutkimuskielessä tilaa neutraaleille termeille

Nykyisessä tutkimusperinteessä osallistujien määrät ilmoitetaan usein naisina ja miehinä. Puoliväli-Oksalan mukaan olisi yksinkertaisempaa puhua tutkittavista, mikäli sukupuolijako ei ole tutkimuksen kannalta olennainen.

Hänen mukaansa neutraalit termit auttaisivat huomioimaan paremmin sukupuolivähemmistöt ja vähentäisivät kokemusta ulossulkemisesta.

– Enemmistölle asia voi tuntua yhdentekevältä, mutta niille, jotka kamppailevat oman sukupuoli-identiteettinsä kanssa, sillä on suuri merkitys. Pienillä kielellisillä valinnoilla voidaan osoittaa kunnioitusta, hän korostaa.

Sukupuolioletuksilla voi olla vaikutuksia potilasturvallisuuteen

Puoliväli-Oksala huomauttaa, että sukupuolittava kielenkäyttö voi pahimmillaan heikentää luottamusta terveydenhuoltoon. Hän antaa esimerkin potilaasta, jolla on kohtu ja vaikeita kuukautiskipuja mutta joka ei identifioidu yksiselitteisesti naiseksi.

– Tällöin ei ole tarpeen puhua ”35-vuotiaasta naisesta”, jos se ei ole olennainen tieto. Voimme puhua potilaista tai kohdullisista ja peniksellisistä, kun se palvelee lääketieteellistä tarkkuutta paremmin.

Puoliväli-Oksalan mukaan terveydenhuollossa voidaan monin tavoin huomioida erilaiset identiteetit, esimerkiksi puhumalla synnyttäjistä tai raskaana olevista ilman sukupuoliolettamuksia.

Lääkärilehti muuttaa linjauksiaan

Lääkärilehti ilmoitti omassa kommentissaan artikkelin yhteydessä, että se aikoo jatkossa välttää tarpeetonta mies- ja nainen-sanojen käyttöä. Erityisesti sukuelimiä ja lisääntymistä käsittelevissä teksteissä sukupuolijaottelu pyritään korvaamaan neutraalilla kielellä.

Lehti suosittelee jatkossa ilmaisujen kuten ”potilaat”, ”asianosaiset”, ”sairastuneet” sekä raskauden yhteydessä ”raskaana oleva”, ”synnyttäjä” ja ”toinen vanhempi” käyttämistä perinteisten sukupuolittuneiden termien sijaan.

Kohti inklusiivisempaa lääketiedettä

Puoliväli-Oksala uskoo, että tarkempi ja neutraalimpi kieli ei heikennä lääketieteellistä kommunikaatiota – päinvastoin se voi parantaa sitä.

– Jos emme tee oletuksia ihmisistä, voimme olla läsnä ja kohdata heidät yksilöinä. Tavoitteena ei ole monimutkaistaa kieltä, vaan tehdä terveydenhuollosta kaikille turvallisempi ja inklusiivisempi paikka.

Alkuperäinen juttu oli ilmestynyt Ilkka-Pohjalaisessa vuonna 2022