Kaivosvero nousee nelinkertaiseksi – Kemin kaivoksen erikoinen sijainti aiheuttaa ristiriitoja
Hallitus aikoo korottaa kaivosmineraaliveroa nelinkertaiseksi ja muuttaa sen tuoton jakosuhdetta kunnallisen ja valtiollisen kassankäytön välillä. Uudessa mallissa valtaosa verotuloista menee valtiolle, ja kaivoskunnille jäisi enää viidennes potista.
Tähän asti kunnille on ohjattu 60 prosenttia ja valtiolle 40 prosenttia kaivosveron tuotosta. Muutoksen jälkeen kunnat joutuvat tyytymään vain 20 prosenttiin, vaikka haitat kohdistuvat nimenomaan paikallisesti.
– Nykyinen suhde, kunnalle 60 ja valtiolle 40, oli vielä hyväksyttävissä, vaikka koko haitta kohdistuu kunnan alueelle. Nyt esitys on suorastaan merkillinen, toteaa Keminmaan kunnanjohtaja Hannele Matinlassi.
Valtioneuvosto perustelee uudistusta sillä, että kunnille jäisi jatkossakin suurin piirtein vuoden 2025 tasoa vastaavat tulot, koska veron korotus nostaa kokonaispotin määrää.
Miksi puhutaan Kemin kaivoksesta, vaikka se sijaitsee Keminmaassa?
Tilannetta hämmentää myös se, että julkisuudessa puhutaan usein Kemin kaivoksesta, vaikka kaivos sijaitsee todellisuudessa Keminmaan kunnan alueella.
Kyseessä on Outokumpu Chrome Oy:n omistama Elijärven kaivos, joka tunnetaan myös Kemin kromikaivoksena. Vaikka kaivos sijaitsee fyysisesti Keminmaan puolella, se on saanut nimensä naapurikaupunki Kemistä, joka sijaitsee aivan vieressä.
Tämä nimihämäys korostaa erikoista asetelmaa:
- Keminmaa saa kaivoksen verotulot.
- Kemi taas kantaa suuren osan kustannuksista esimerkiksi liikenteen ja infrastruktuurin kulumisen muodossa, mutta ei saa taloudellista hyötyä.
Kromikasetteja kuljettavat rekat jyristävät vuorokauden ympäri Keminmaan kaivoksen ja Tornion terästehtaan väliä. Reitillä kaivosrekat ylittävät jatkuvasti Kemin Ristikankaan sillan Nelostien yli. Melu, liikenne ja kunnallistekniset kustannukset kasaantuvat näin Kemille.
– Työnjako on tällä hetkellä sellainen, että toinen saa tulot ja toinen menot. Eihän tämä edistä kaivosten hyväksyttävyyttä, jota verolla haettiin, toteaa Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.
Kuntien ja valtion välinen jännite
Kaivosvero luotiin alun perin kompensoimaan kaivostoiminnan paikallisia haittoja ja lisäämään kaivosten hyväksyttävyyttä. Nyt, kun tulot ohjautuvat entistä vahvemmin valtiolle, moni kuntapäättäjä pelkää, että veron alkuperäinen tarkoitus vesittyy.
Kemin ja Keminmaan esimerkki alleviivaa tätä ristiriitaa: kaivoksen hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti jo pelkästään paikallistasolla, ja tuleva uudistus saattaa entisestään kärjistää tilannetta.