Hannes-myrsky ajoi Rovaniemen lentoaseman kaaokseen
Rovaniemen lentoasema ajautui keskelle poikkeustilannetta joulunpyhien aikaan, kun Hannes-myrsky pysäytti lentoliikenteen viikonlopun aikana. Lentojen peruuntumiset ja viivästykset johtivat siihen, että arviolta satoja matkustajia jäi jumiin lentoasemalle ilman majoitusta.
Finavia joutui pyytämään apua vapaaehtoiselta pelastuspalvelulta Vapepalta sekä Suomen Punaiselta Ristiltä (SPR). Matkustajat ohjattiin väliaikaismajoitukseen lentoaseman vanhaan terminaalirakennukseen.
SPR:n Lapin piirin valmiuspäällikön Tanja Sälevän mukaan hätämajoitusmateriaalia oli käytettävissä rajallisesti.
– Meillä oli noin 500 huopaa ja noin 200 makuualustaa jaettavaksi, ja niitä olisi tarvittu enemmän, Sälevä kertoo.
Sälevä koordinoi SPR:n ja Vapepan toimintaa Rovaniemen lentoasemalla viikonlopun ajan. Yhteensä noin 40 vapaaehtoista oli auttamassa matkustajia, tarjoten ensiapua, neuvontaa ja henkistä tukea.
Kaupungin tiloja ei avattu ilman viranomaispyyntöä
Tilanteen jälkipuintia varten Finavian, Rovaniemen kaupungin ja Lapin hyvinvointialueen (Lapha) edustajat kokoontuivat maanantaina 29. joulukuuta. Rovaniemen kaupungin edustajan, Rovaniemen kaupungin riskienhallintapäällikkö Johanna Ahon mukaan kaupunki olisi voinut avata esimerkiksi Ounashallin tai Lappi Areenan hätämajoituskäyttöön, mutta virallista pyyntöä hyvinvointialueelta ei tullut.
– Meillähän on toki kaupungilla tarjota tiloja, mutta kaupunki tarvitsee aina pyynnön toiselta viranomaiselta, että apu käynnistyy, Johanna Aho toteaa.
Lisämajoitusta ei kuitenkaan nähty tarpeelliseksi, koska matkustajat saatiin ohjattua lämpimiin sisätiloihin lentoasemalla. Aho huomauttaa myös logistiikan haasteista: mahdollinen siirto muihin tiloihin olisi vaatinut kuljetusten järjestämistä, vaikka lentojen aikataulut saattoivat muuttua nopeastikin.
Majoituskapasiteetti ei riittänyt
Yksi suurimmista ongelmista oli Rovaniemen rajallinen majoituskapasiteetti. Osa matkustajista löysi majoituksen omatoimisesti esimerkiksi Airbnb:n ja Booking.comin kautta, mutta Ahon mukaan ainakin Bookingin sivusto oli hetkellisesti kaatunut.
Matkustajille aiheutti hämmennystä myös tiedonkulun epäselvyys. Moni ei tiennyt, pitäisikö seurata lentoaseman näyttöjä vai oman lentoyhtiön ja matkanjärjestäjän viestejä. Lisäksi osa ulkomaalaisista matkustajista ei tiennyt, että Suomessa hanavesi on juomakelpoista.
– Erityisen kiitoksen haluan antaa Vapepan vapaaehtoisille, jotka auttoivat matkustajia kentällä. Ihmisiä oli niin paljon, että tilanne oli varmasti kaikin puolin haastava, Aho sanoo.
Lapha: viranomaisyhteistyötä kehitettävä
Lapin hyvinvointialueen perheiden ja työikäisten palveluiden johtaja Johanna Korteniemi kertoo, ettei sosiaalipäivystykseen tullut varsinaisia hätämajoitusta koskevia yhteydenottoja lentoasemalta. Finavia oli järjestänyt väliaikaismajoituksen jo lauantaina, mutta otti yhteyttä Laphaan vasta sunnuntaina päivällä.
Korteniemen mukaan hyvinvointialue olisi voinut tarjota niin sanottua lattiamajoitusta kaupungin tiloissa, kuten koulurakennuksissa. Ensisijaisesti matkustajien tilanteesta vastaavat kuitenkin matkanjärjestäjät ja vakuutusyhtiöt, ja vasta viimeisenä vaihtoehtona hyvinvointialueen sosiaalipäivystys.
– Tiedonkulku on avainasemassa. Nyt viranomaisapupyyntö tuli viiveellä, eikä tieto kulkenut riittävän hyvin viranomaisten välillä, Korteniemi toteaa.
Jatkossa lentoasemien, kuntien ja hyvinvointialueen on Korteniemen mukaan syytä selkeyttää työnjakoa vastaavia poikkeustilanteita varten: kuka ottaa vastuun, ketä tiedotetaan ja milloin apu käynnistetään.
Asiasta kertoi ensin Lapin Kansa