Ehdotus naisille ja sukupuolivähemmistöille tarkoitetuista osastoista Berliinin joukkoliikenteessä jakaa voimakkaasti mielipiteitä

Saksassa on noussut kiivas keskustelu aloitteesta, jossa esitetään naisille ja sukupuolivähemmistöille varattuja osastoja pääkaupungin julkiseen liikenteeseen. Aloitteen taustalla on tarve ehkäistä seksuaalista häirintää etenkin yöaikaan.

Adressin asiasta on käynnistänyt laulaja ja aktivisti Alex Born, 35, joka kertoo kokeneensa itse useita ahdistavia tilanteita Berliinin joukkoliikenteessä. Bornin esityksessä ehdotetaan, että metroihin, juniin, raitiovaunuihin ja busseihin lisättäisiin selkeästi merkityt osastot naisille ja sukupuolivähemmistöille. Istuimet olisivat violetteja ja liikennevälineisiin tulisi myös suostumuksesta ja häirinnästä muistuttavia julisteita.

Adressi on kerännyt yli 24 000 allekirjoitusta.

FLINTA-osastot herättävät vahvoja reaktioita

Bornin ehdotus käyttää kohderyhmästä termiä FLINTA – saksankielinen akronyymi, joka kattaa naiset, lesbot, intersukupuoliset, muunsukupuoliset, transihmiset, sukupuolettomat ja muita vähemmistöihin kuuluvia.

Aloite on saanut tukea erityisesti vihreältä puolueelta, joka esitti jo viime vuonna naisille omia vaunuja metroon ja juniin. Kritiikkiä on sen sijaan tullut muun muassa oikeistopopulistiselta AfD-puolueelta, joka on luonnehtinut ehdotusta ”gender-propagandaksi” ja pitänyt ajatusta sukupuolen perusteella eriytetyistä tiloista Lähi-idän tuomisena Saksaan.

Asiantuntijat varoittavat tilojen lohkomisesta

Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Kimmo Elon mukaan aihe on Saksassa voimakkaasti politisoitunut ja jakaa kansaa. Hänen mukaansa erityisesti laitaoikeisto vastustaa aloitteita, jotka liittyvät vähemmistöjen suojelemiseen.

– ”Vihreät ovat yleensä ensimmäisenä tukemassa näitä aloitteita. On luontevaa, että tällainen ehdotus nousee esiin juuri Berliinissä, joka tunnetaan suvaitsevaisuudestaan,” Elo toteaa.

Elo pitää tärkeänä, että seksuaalista häirintää tuodaan esiin poliittisesti, mutta muistuttaa, että aloitteessa ei varsinaisesti puututa ongelman juurisyihin.

– ”Tarvittaisiin keinoja puuttua häirintään ilman, että syrjitään tai eriytetään julkista tilaa,” hän sanoo.

Myös Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe suhtautuu varauksella tilojen lohkomiseen. Hän varoittaa, että se voi heikentää kaupunkitilan yhteisöllisyyttä.

– ”Urbanismi kärsii siitä, jos julkista tilaa aletaan rajata vain tietyille ryhmille. Se voi luoda uusia jakolinjoja,” Kolbe huomauttaa.