Suomalainen kohujulkkis väitti olevansa prinsessa – totuus naisesta oli jotain aivan muuta
Tabe Slioor (1926–2006) oli yksi Suomen ensimmäisistä kohujulkkiksista, joka teki miessuhteistaan bisnestä 1960-luvulla. Hän oli tunnettu paitsi seurapiireissä viihtymisestään, myös rohkeista paljastuksistaan, joita hän teki miestenlehti Jallussa. Slioor kertoi muun muassa pitkästä suhteestaan apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenckelliin.
Slioor esitti itseään elokuvassa Se alkoi omenasta (1962), mutta kuvaukset jouduttiin keskeyttämään, kun elokuvan sensuuriin liittyvät ongelmat nousivat esiin. Hänen julkinen elämänsä ja paljastuksensa tekivät hänestä suomalaisen kohujournalismin edelläkävijän.
Vaikka Slioor usein väitti olevansa prinsessa tai ruhtinassukua, hän ei ollut peräisin aatelisperheestä. Hänen isänsä oli persialainen hedelmäkauppias, ja Slioor itse kasvoi lastenkodissa. Hänellä oli neljä avioliittoa ja hän toimi myös muotialalla ja median kentällä.
Slioor oli myös erikoiskirjeenvaihtajana Jallu-lehdelle Yhdysvalloissa, ja hänen elämäänsä liittyi monia myyttejä, joista osa oli itse luotuja. Vaikka hänellä ei ollut suhdetta presidentti Urho Kekkoseen, liikkuivat tästäkin huhut. Elämänsä loppuvaiheissa Slioor asui Turussa, mutta hän jatkoi myyttien luomista ja oli taitava manipuloimaan ihmisiä.
Slioor kuoli vuonna 2006, ja hänen elämänsä jää historiaan kohujulkkiksena, joka osasi sekoittaa totta ja tarua taitavasti.
Pohjolan Sanomien juttu 3/1964
Vanhoja ”Jalluja” palautetaan
Poliisi palauttaa parhaillaan yli 3 vuotta sitten takavarikoitua Jallu-lehden numeroa, jossa Tabe Slior aloitti kuuluisat ”muistelmansa”.
Maaliskuun 6. päivänä 1961 määräsi oikeusministeriö takavarikoitavaksi Tampereella painetun Jallu-nimisen lehden yhden numeron, sen säädyllisyyttä loukkaavien kuvien vuoksi. Yhteensattuma lienee ollut, että samassa numerossa aloitti myös Tabe Slior huomiota herättäneet muistelmansa.
Takavarikkoon otettiin yhteensä 29.920 kpl ko. lehteä. Tampereen raastuvanoikeus vahvisti takavarikkopäätöksen sekä julisti 6. 6. 1961 antamallaan päätöksellä lehdet valtiolle menetetyiksi. Asiasta valitettiin Turun hovioikeuteen, joka 12. 10. 1962 antamallaan päätöksellä kumosi menetetyksi julistamispäätöksen. Korkein oikeus ei antanut lupaa muutoksen hakemiseen, joten hovioikeuden päätös sai lainvoiman.
23.1.1964 on Hämeen läänin perimistoimisto määrännyt takavarikossa olleet lehdet palautettaviksi sinne, mistä ne on aikoinaan takavarikoitu. Poliisi, jonka hallussa lehdet ovat olleet eri puolilla maata, suorittaa parhaillaan palauttamista.