Sammakkotutkimus sai akatemian rahoituksen – Kannibalismi auttaa selviytymään, mutta ei ilman riskejä

Voiko sukulaisensa syöminen edistää evoluutiota? Jyväskylän yliopiston tutkija Bibiana Rojas Zuluaga sai Suomen Akatemialta merkittävän rahoituksen tutkiakseen kannibalismin merkitystä eteläamerikkalaisille sammakoille ja sen vaikutuksia lajien selviytymiseen.

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkijatohtori Bibiana Rojas Zuluaga sai vuonna 2018 Suomen Akatemialta 438 874 euron rahoituksen viisivuotiseen tutkimushankkeeseensa, jossa tarkasteltiin sammakoiden kannibalismin merkitystä. Hanke “Olet mitä syöt” alkoi 1.9.2018 ja päättyi 31.8.2023. Sen tavoitteena oli selvittää, miten ja miksi eteläamerikkalaiset sammakot turvautuvat lajitoveriensa syömiseen, ja mitä vaikutuksia tällä käyttäytymisellä on yksilön ja suvun tasolla.

Lajitoverin syöminen voi antaa kilpailuedun

Sammakoiden toukilla kannibalismi voi olla strategia, joka nopeuttaa kasvua ja parantaa yksilön asemaa kilpailussa resursseista. Lajitoverista saadaan ravintoa, joka voi olla ratkaiseva etu erityisesti niukoissa oloissa. Kuitenkin evoluution näkökulmasta kyseessä on monimutkainen valinta.

– Kannibalismi tarjoaa välittömän ravintoedun, mutta jos yksilö syö sukulaisensa, vähenee samalla niiden geenien leviäminen seuraavaan sukupolveen, Rojas Zuluaga selittää.

Tutkimus pyrki selvittämään, tunnistavatko sammakot sukulaisensa ja käyttäytyvätkö ne eri tavoin sukulaisten ja ei-sukulaisten suhteen. Lisäksi keskeinen kysymys oli, lisääkö kannibalismi riskiä sairauksien, erityisesti maailmanlaajuisesti sammakoita uhkaavan sienitaudin, leviämiselle.

Tartuntataudit mukana pelissä

Rojas Zuluagan tutkimus keskittyi myös siihen, miten taudit vaikuttavat kannibalismin evoluutioon. Lajitoverien syöminen voi altistaa yksilön samoille taudeille, joita saalis kantaa – erityisesti sukulaisilta peräisin oleville patogeeneille, joiden geneettinen samankaltaisuus voi lisätä tartuntariskiä.

– Tutkin, lisääkö kannibalismi, erityisesti sukulaisten syöminen, riskiä tartuntatauteihin. Näin voidaan ymmärtää paremmin myös tappavan sienitaudin leviämismekanismeja, Rojas Zuluaga totesi.

Korkea kilpailu rahoituksesta

Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta myönsi vuonna 2018 rahoituksen kaikkiaan 11 uudelle akatemiatutkijalle. Hakemuksia saapui 95, ja valintakriteerinä oli ennen kaikkea tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu. Toimikunta käytti rahoituksiin yhteensä noin 4,8 miljoonaa euroa. Noin kolmannes rahoituksen saaneista tutkijoista oli naisia.

Rojas Zuluagan hanke erottui tieteellisellä kunnianhimoisuudellaan ja ajankohtaisuudellaan. Tutkimus tuottaa uutta tietoa paitsi sammakoiden käyttäytymisestä myös laajemmin siitä, miten lajien sisäinen vuorovaikutus vaikuttaa ekosysteemien terveyteen.

• Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkijatohtori Bibiana Rojas Zuluaga