Miten Alzheimer voidaan todeta verikokeesta?
Alzheimerin taudin diagnosointi helpottuu merkittävästi, kun taudin tunnistamiseen viittaavat tekijät voidaan havaita yksinkertaisen verikokeen avulla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2040 Suomessa arvioidaan olevan jopa neljännesmiljoona muistisairasta, mikä korostaa entisestään diagnostiikan helpottamisen tarvetta.
Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy epätavallisia proteiineja, kuten beeta-amyloidia ja tau-proteiinia. Näitä proteiineja voi siirtyä aivoista vereen, josta uusilla verikokeilla niiden pitoisuuksia voidaan mitata. Uusien tutkimustulosten mukaan verikokeet voivat vahvistaa Alzheimerin taudin diagnoosin 88–92 % varmuudella, mikäli muun kliinisen kuvan oireet tukevat diagnoosia.
Suomessa käyttöön otetussa verikokeessa tutkitaan Alzheimerin taudissa lisääntyvää tau-proteiinin fosforyloitua muotoa, pTau217. Kohonnut pTau217-taso on merkki mahdollisesta Alzheimerin taudista, mutta ei aina tarkoita sairastumista. Tämän vuoksi verikoe ei ole tarkoitettu oireettomille ihmisille, vaan se tehdään vain, jos potilaalla on havaittavissa objektiivisia tiedonkäsittelyn oireita.
Itä-Suomen yliopisto on ollut eturintamassa tämän verikokeen kehittämisessä, ja se on ollut vuosien työn ja kansainvälisen yhteistyön tulos. Verikokeiden analysointi alkaa tammikuussa 2025 Itä-Suomen aivotutkimusyksikössä Kuopiossa.
Miten Alzheimerin diagnosointi muuttuu verikokeen myötä?
Diagnostiikan kehittymiselle on ollut suuri tarve, koska nykyiset Alzheimerin taudin tutkimusmenetelmät, kuten aivojen isotooppikuvantaminen ja aivo-selkäydinnestetutkimus, ovat kalliita ja niiden saatavuus on rajallista. Verikoe voi merkittävästi helpottaa muistisairauksien diagnostiikkaa, sillä se on edullinen, nopea ja sen voi tehdä perusterveydenhuollossa, toisin kuin nykyiset tutkimukset, joita voidaan yleensä tehdä vain sairaaloissa.
Verikoe tulee todennäköisesti olemaan käytössä aluksi vain muistisairauksien diagnostiikkaan erikoistuneissa yksiköissä yhdessä muiden tutkimusten kanssa, sillä käytännön kokemusta tästä testistä ei vielä ole. Se ei ole myöskään vielä sisällytetty hoitosuosituksiin.
Miksi diagnostiikan parantaminen on tärkeää Alzheimerin hoidossa?
Alzheimerin taudin tunnistaminen aiemmassa vaiheessa on avainasemassa parempien hoitovaihtoehtojen kehittämisessä. Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikön johtaja Eino Solje totesi Aivosäätiön Alzheimer-webinaarissa joulukuussa 2024, että kehittyvä diagnostiikka tuo tullessaan myös uusia keinoja hidastaa ja parantaa Alzheimerin tautia.
”Kun diagnostiikka kehittyy, väitän, että siinä tulee kylkiäisenä hyvin nopeasti keinoja näiden tautien hidastamiseen ja parantamiseen”, Solje sanoi.
Alzheimerin taudin etenemistä hidastavat lääkkeet ovat jo markkinoilla esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, ja ne saattavat tulla Suomeen lähivuosina. Nämä lääkkeet ovat tehokkaimpia, kun hoito aloitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tulevaisuudessa tutkijat toivovat, että muistisairauksien lääkitystä voitaisiin aloittaa jo ennen kuin hermosolutuho on alkanut aivoissa.