Kivikko oli paljon enemmän kuin maineensa – uusi kirja kertoo Kemin värikkäimmän kaupunginosan tarinan
Monelle kemiläiselle nimi Kivikko herättää välittömästi mielikuvia omaleimaisesta kaupunginosasta, jossa elämä oli suorapuheista, yhteisöllistä ja toisinaan myös värikästä. Vuosikymmenten ajan Kivikko tunnettiin ympäri Suomen, mutta sen maine ei aina kertonut koko totuutta.
Kirja Kemin Kivikko – mainettaan parempi. Kertomuksia ja muistelmia Kemin värikkäimmästä kaupunginosasta 1900–1980 avaa kaupunginosan historiaa tavalla, joka perustuu lähes sadan entisen ja nykyisen kivikkolaisen omiin muistoihin.
Kivikko ei alun perin kuulunut Kemin kaupunkiin, vaan oli oma alueensa aina vuoteen 1931 saakka, jolloin se liitettiin osaksi Kemiä. Jo ennen sitä kaupunginosa oli tullut tunnetuksi ympäri Suomen. Erityisesti kieltolain aikana Kivikko nousi usein valtakunnan uutisiin, mikä loi sille maineen, joka seurasi aluetta vielä pitkään.
Suorapuheisia ihmisiä ja vahva yhteishenki
Kirjan mukaan Kivikon asukkaat tunnettiin ihmisinä, jotka sanoivat mielipiteensä suoraan. Alueella elettiin vaatimattomissa oloissa, mutta yhteisöllisyys oli vahvaa. Naapureita autettiin, taloja rakennettiin hartiapankilla ja vaikeuksista selvittiin yhdessä.
Samalla Kivikko oli monella tavalla omanlaisensa yhteiskunta, jossa kasvoi persoonallisia ihmisiä ja vahvoja tarinoita.
Historia täynnä tapahtumia
Kirjassa kuljetaan lähes koko 1900-luvun halki. Mukana ovat siirtolaisten rakentamat ensimmäiset kodit, kansalaissodan jättämät haavat, kieltolain vuodet sekä neuvostoloikkareihin liittyvät tapahtumat.
Lisäksi kerrotaan sankarivainajista, sotavuosista, saksalaisyhteistyöstä sekä niin sanotun Moskovan Tiltun vaikutuksesta. Mukaan mahtuvat myös muistot Kemin taistelun aikaisesta evakosta sekä sodan jälkeisestä jälleenrakennuksesta.
Kirja nostaa esille myös Kivikon tunnettuja persoonia, kovanyrkkisiä ”Kivikon jätkiä”, alueen kauniita ja määrätietoisia tyttöjä sekä suuren muuttoliikkeen Ruotsiin, joka muutti monen perheen elämän.
Ohitustie muutti kaupunginosan
Monien mielestä Kivikon identiteetti muuttui ratkaisevasti vasta 1970-luvun lopulla, kun ohitustie halkaisi kaupunginosan kahtia. Jo aiemmin alueelle oli saatu oma koulu 1960-luvulla, mutta uusi tie muutti sekä maisemaa että yhteisön rakennetta.
Silti monet entiset kivikkolaiset kokevat, että alueen henki elää edelleen muistoissa ja sukupolvien kertomuksissa.
Arvokas pala Kemin historiaa
Kirjan suurin vahvuus on sen inhimillisyys. Historiaa ei kerrota vain vuosilukujen kautta, vaan tavallisten ihmisten muistojen, kokemusten ja tarinoiden välityksellä. Juuri ne tekevät Kivikosta enemmän kuin kaupunginosan – ne tekevät siitä osan kemiläistä identiteettiä.
Kemin Kivikko – mainettaan parempi muistuttaa, että jokaisen kaupunginosan maineen taakse kätkeytyy ihmisiä, elämänkohtaloita ja yhteisö, joka on rakentanut oman paikkansa osaksi paikallista historiaa. Monille entisille ja nykyisille kivikkolaisille kirja onkin ennen kaikkea kunnianosoitus kotiseudulle, joka oli – ja monen mielestä on edelleen – paljon mainettaan parempi.
Kemin Kivikko – mainettaan parempi Kertomuksia ja muistelmia Kemin värikkäimmästä kaupunginosasta 1900-1980
Kirjoitajat:
Teoksen on toimittanut Matti Ylipiessa ja sen on koonnut kuusihenkinen työryhmä, johon kuuluivat toimittaja Ylipiessan lisäksi Erkki Nylund, Eila Ruotsalainen, Hannu Seppälä, Ritva Sonntag ja Reijo Leinonen