Kesslerin kaksosten poismeno herätti keskustelua avustetusta kuolemasta
Saksalaiset Alice ja Ellen Kessler – ikoninen tanssi- ja viihdekaksikko, joka tunnettiin laajalti nimellä Kessler Twins – ovat kuolleet 89-vuotiaana. Samaan aikaan heidän poismenonsa on nostanut Saksassa ja muualla Euroopassa uutta keskustelua avustetun kuoleman lainsäädännöstä ja sen ehdoista.
Kuolema yhdessä, kuten he itse halusivat
The Guardianin mukaan Kesslerin sisarukset kuolivat yhdessä kotonaan Grünwaldissa. He olivat identtisinä kaksosina puhuneet julkisesti halustaan lähteä tästä maailmasta samanaikaisesti, ja heidän ratkaisunsa oli pitkä harkinnan tulos.
Tietojen mukaan paikalla olivat lääkäri ja asianajaja, kun kaksosille annettiin heidän itse hyväksymänsä lääkehoito. Viranomaiset kutsuttiin paikalle sen jälkeen, kun sisarukset todettiin kuolleiksi.
Saksan laki: avustettu itsemurha on laillinen
Saksassa avustettu itsemurha on ollut laillista vuodesta 2020. Lainmuutos syntyi perustuslakituomioistuimen ratkaisusta, jonka mukaan yksilöllinen oikeus päättää omasta kuolemastaan kuuluu henkilökohtaiseen itsemääräämisoikeuteen.
Aiemmin tilanne oli ristiriitainen: palvelujen tarjoaminen saatettiin tulkita itsemurhan mainostamiseksi, mikä oli kiellettyä. Nyt maassa toimii järjestöjä, jotka voivat tarjota apua tarkkojen oikeudellisten ja eettisten puitteiden sisällä.
GSHD: Prosessi oli harkittu ja vapaaehtoinen
German Society for Humane Dying (GSHD) kertoi CNN:lle, että Kesslerin kaksoset olivat olleet järjestön yhteydessä noin vuoden ajan. Järjestön tiedottaja Wega Wetzel kuvaili päätöstä seuraavasti:
”Päätös perustui todennäköisesti siihen, että he halusivat kuolla yhdessä tiettynä päivänä. Se oli tarkkaan harkittu ja pitkäaikainen, eikä siihen liittynyt minkäänlaisia psyykkisiä kriisejä.”
Myös Bild-lehdessä sisarukset olivat jo keväällä 2024 kertoneet avoimesti elämästään, ikääntymisestään ja suhtautumisestaan elämän loppuvaiheeseen.
Kulttuurihahmojen poismeno avaa keskustelua laajemminkin
Kesslerit olivat Saksassa ja muualla Euroopassa tunnettu kulttuuri-ilmiö, ja heidän kuolemansa on herättänyt laajaa keskustelua siitä, millaisia oikeuksia ja mahdollisuuksia ihmisellä tulisi olla elämän viimeisissä vaiheissa.
Tapaus ei ole pelkästään uutinen kahden merkittävän taiteilijan poismenosta, vaan myös osa laajempaa yhteiskunnallista pohdintaa siitä, miten yhteiskunnan tulisi suhtautua ihmisarvoiseen kuolemaan, itsemääräämisoikeuteen ja lainsäädännön vastuisiin.
Miksi kannatan eutanasian laillistamista – Saksan mallista esimerkkiä
Eutanasia on aihe, joka herättää vahvoja tunteita ja jakaa mielipiteitä, mutta minulle kysymys kiteytyy ennen kaikkea ihmisarvoon ja itsemääräämisoikeuteen. Kun luin uutisen Kesslerin kaksosista ja heidän valitsemastaan tavasta päättää elämänsä, huomasin ajattelevani, että Suomessa olisi aika edetä samaan suuntaan kuin Saksa.
Saksan malli on mielestäni tasapainoinen esimerkki siitä, miten eutanasia voidaan sallia turvallisesti, valvotusti ja ihmistä kunnioittaen. Se ei ole keino kiertää hoitoa eikä ratkaisu hetken kriisiin, vaan pitkän harkinnan tulos, jossa henkilön oma tahto on kaiken keskiössä.
Itsemääräämisoikeus kuuluu myös elämän loppuvaiheeseen
Minulle on tärkeää ajatus siitä, että ihminen saa päättää omasta elämästään myös sen viimeisissä vaiheissa. Jos sairautta ei voida parantaa, kipua ei pystytä täysin lievittämään ja elämänlaatu on mennyt olemattomaksi, miksi emme antaisi ihmiselle mahdollisuutta valita myös kuoleman hetkeä?
Saksan malli korostaa juuri tätä: ratkaisun on oltava harkittu, vapaaehtoinen ja tietoon perustuva. Kesslerin kaksosilla ei ollut kriisiä, ei painostusta, ei pakotusta – vaan selkeä ja yhteinen tahto. En näe syytä, miksi suomalaiselta ei voisi evätä samaa mahdollisuutta.
Turvallinen, valvottu järjestelmä on parempi kuin nykyinen harmaa alue
Suomessa eutanasia on rikos, mutta itsemurhan avustaminen ei ole erikseen kielletty. Tämä luo tilanteen, jossa ihmiset voivat joutua tekemään ratkaisuja yksin, epävarmoissa olosuhteissa ja ilman lääketieteellistä tukea.
Saksan mallissa prosessi on selkeä:
- päätös tehdään pitkän harkinnan jälkeen
- lääkäreitä, juristeja tai järjestöjen asiantuntijoita on mukana
- prosessi on dokumentoitu ja valvottu
- väärinkäytöksiä vastaan on tiukat turvatoimet
Tämä tuo järjestelmään läpinäkyvyyttä ja turvallisuutta. Se suojaa sekä potilasta että ammattilaisia.
Ihmisarvoinen kuolema on osa hyvää elämää
Saksassa, kuten monissa muissakin eutanasian sallineissa maissa, päätöksen taustalla on ajatus siitä, että ihmisarvo ei katoa elämän loppuvaiheessa, eikä kuolemaa tarvitse pelätä tai pitkittää kärsimyksen kustannuksella.
Minulle se on kaikkein tärkein peruste. Ihmisellä tulee olla oikeus lähteä arvokkaasti silloin, kun elämä ei enää tunnu elämisen arvoiselta ja lääketiede ei voi sitä enää parantaa — ei yksin, ei epätoivoisesti, vaan tuettuna, kuultuna ja kunnioitettuna.
Suomen seuraava askel
En usko, että eutanasia pitäisi ottaa käyttöön kevyesti tai huolimattomasti. Päinvastoin: se vaatisi tiukan, tarkkarajaisen lainsäädännön, selkeät kriteerit ja koulutetut ammattilaiset. Mutta tämä ei ole este. Palliatiivinen hoito ja eutanasia eivät sulje toisiaan pois, vaan voivat toimia rinnakkain — aivan kuten Saksassa.
Toivon, että Suomessa uskalletaan käydä tästä aiheesta avointa, pelotonta ja rehellistä keskustelua.
Ari-Pekka Harju