Keminmaan uusi palloiluhalli kohosi Kemijoen rannalle
Keminjoentörmän maisemaan piirtyy vaikuttava näky: uusi palloiluhalli, jonka tekonurmikentällä risteilevät sekä jalkapallon että pesäpallon viivat.
Halli näkyy selvästi myös moottoritielle, ja sen moderni toteutus on herättänyt huomiota aina Palloliiton päättäjiä myöten. Hallin omistaa Keminmaan Palloiluhalli Oy, joka etsii parhaillaan toimivalle kokonaisuudelle omaa toimitusjohtajaa.
Viimeistelty kokonaisuus ja tehokkaat käyttöajat
Uuden hallin käyttöaste on todella vaikuttava. Viikonloppuisin vuorot pyörii aamuyhdeksästä lähtien myöhälle iltaan, mutta myös päiväkäyttöä on tarjolla eri ryhmille. Keminmaan kunnan laskelmat on pitäneet hyvin: hallin hinta noin 2,2 miljoonaa euroa.
Tekonurmelle maalatut kahden eri lajin viivat toimii konkreettisena osoituksena yhteistyöstä pesäpalloseurojen kanssa. Alun perin seurat haaveilivat teräsrunkoisesta hallista, mutta taloudelliset ja tekniset laskelmat osoittivat ylipainehallin järkevämmäksi vaihtoehdoksi.
Eristetty ylipainehalli – kustannustehokas ratkaisu
Kyseessä on niin sanottu eristetty ylipainehalli, jonka rakenteissa villaeristys ulottuu aina kattoon asti. Eristyksen hyöty näkyy erityisesti talvikauden kaukolämpölaskussa, jossa säästöt ovat merkittäviä. Kokonaisuus yhdistää kevyen rakenteen ja ympärivuotisen käytettävyyden.
Itsenäisyyspäivän jälkeisenä maanantaina, 8.12., halli avataan käyttäjille. Käyttöaste on tietojen mukaan erinomainen alusta alkaen, ja harrastajat on vihdoin saaneet kaivatun sisäharjoittelupaikan.
Sitten heräsin
Kaikki tämä tuntui hetken niin todelta — mutta sitten heräsin ja tajusin, että kyse oli vain unesta. Keminmaan uusi palloiluhalli ei ole vielä todellisuutta, vaikka mielikuvissa sen ovet ehtivät jo aueta.
Suunnittelu päättyi kunnan päätöksellä
Kunnanhallituksen 25.11. kokouksessa Janne Hietala esitti, että palloiluhallin investointiin varattaisiin lisää määrärahaa 3 miljoonaa euroa ja rakennuspaikaksi valittaisiin joko Hansaranta tai Rajakangas. Esitys kuitenkin kaatui, eikä hanke etene valtuuston käsittelyyn vuoden viimeisessä talousarviossa.
Tämä tarkoittaa, että Keminmaan kunta ei toistaiseksi rakenna paljon odotettua palloiluhallia.
Pettymys urheiluväelle
Päätös on monille kova isku, erityisesti niille, jotka ovat seuranneet hanketta jo joulukuusta 2024 lähtien, jolloin valtuusto alun perin päätti hallin rakentamisesta. Sen jälkeen suunnitelmat ovat eläneet moneen suuntaan – mutta kehitystyö pysähtyi nyt kokonaan.
Lasten ja nuorten liikunnan näkökulmasta ratkaisu tuntuu erityisen karulta. Naapurikunta Kemi koki oman hallikatastrofinsa Junkohallin romahtamisen myötä vuonna 2019, mutta onnistui myöhemmin parantamaan liikuntaolosuhteita muun muassa rakentamalla Sauvosaaren takakentälle uuden tekonurmen valaistuksineen. Kemille siitä voi antaa aidon tunnustuksen. Nyt puolestaan liikuntapaikkojen kehittämisen heikoin leima Meri-Lapissa näyttää siirtyvän Keminmaahan.
Jakautunut päätöksenteko
Paikallinen päätöksenteko tuntuu liikunnan osalta vahvasti jakautuneelta. Liikuntamyönteisinä toimijoina erottuvat esimerkiksi Arto Hakala, Janne Hietala, Jarno Vuorinen, Auli Tasala, Petri Juntikka ja Ilpo Varonen – nimet, jotka ovat olleet valmiita edistämään hanketta ja kunnan liikunpalveluja.
Toiselle puolelle sijoittuvat päättäjät, joiden linja ei tue liikuntaa ja palloiluhallin rakentamista, kuten Tommi Lepojärvi, Mikko Lampela, Ari Aho, Helena Halttu ja Soili Rautio. Minun näkemyksen mukaan päätöksentekoa varjostaa lisäksi joukko ”marionetteja”, jotka seuraavat annettuja ohjeita ilman omaa näkemystä.
Yhteenveto
Keminmaan palloiluhallihankkeen pysähtyminen on merkittävä takaisku paikalliselle liikunnalle. Päätös jättää kunnan nuoret, seurat ja harrastajat ilman kipeästi kaivattua sisäliikuntapaikkaa, ja monien mielestä se heikentää kunnan veto- ja pitovoimaa.
- Artikkeli: Keminmaan ylipainehallihanke poukkoilee – päätöksistä suunnanmuutoksiin ja takaisin lähtöruutuun (13.11.2025)