Köyhyys Tutkimus Työllisyys Uutisia 2025

Karut luvut julki: Työttömien määrä kasvaa – nuorten tilanne erityisen synkkä

Tilastokeskuksen ja ELY-keskusten tuoreet luvut maalaavat synkän kuvan Suomen työllisyystilanteesta. Työttömyys kasvaa, työllisyysaste laskee ja erityisesti nuorten asema työmarkkinoilla heikkenee.

Työttömiä kymmeniä tuhansia enemmän kuin vuosi sitten

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kesäkuussa 15–74-vuotiaita työllisiä oli 23 000 vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Työttömien määrä puolestaan kasvoi 51 000:lla, ja työttömiä oli yhteensä 294 000. Työllisyysasteen trendi laski 0,8 prosenttiyksikköä viime vuodesta ja oli 71,4 prosenttia. Työttömyysaste nousi 9,3 prosenttiin, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

Nuorten työttömyys kasvaa rajusti

Erityisen huolestuttavaa on nuorten tilanne. Kesäkuussa työttömiä 15–24-vuotiaita oli 27 000 enemmän kuin vuosi sitten. Tilastokeskuksen yliaktuaari Tatu Leskinen arvioi syyksi muun muassa vähentyneet kesätyömahdollisuudet ja koventuneen kilpailun paikoista.

– Kesätöitä on ollut tänäkin vuonna tarjolla edellisvuotta vähemmän, mikä osaltaan näkyy nuorten työttömyydessä, Leskinen sanoo.

Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 42 000, mikä on 6200 enemmän kuin viime vuonna.

Pitkäaikaistyöttömiä yhä enemmän

Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa kasvuaan. Kesäkuussa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleita oli 126 100, mikä on 30 800 enemmän kuin viime vuonna. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä nousi 61 100:een.

Työpaikkoja avoinna enemmän – mutta ei kaikille

Tilannetta tasapainottaa se, että avoimia työpaikkoja oli kesäkuussa 71 300, mikä on 11 100 enemmän kuin vuosi sitten. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 31 100 eli 7300 enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa.

Nousua oli eniten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmässä, jossa avoimien työpaikkojen määrä kaksinkertaistui. Asiantuntijatehtävissä avoimet paikat sen sijaan vähenivät 31 prosenttia.

Lomautukset ja osa-aikatyö lisäävät epävarmuutta

Työllisten naisten määrä laski, mutta miesten työttömyysaste oli edelleen hieman korkeampi. Lomautettujen määrä oli kesäkuun lopussa 27 300, joista 17 400 kokoaikaisesti lomautettuja. Luku on hieman pienempi kuin vuosi sitten.

Osa-aikatyötä tekevien osuus on kasvanut, ja yhä useampi heistä haluaisi kokoaikatyötä. Leskisen mukaan tämä kertoo siitä, että moni joutuu tyytymään osa-aikaiseen työhön, vaikka haluaisi tehdä täysipäiväisesti.

Yhteenveto luvuista:

  • Työttömiä työnhakijoita: 330 800
  • Työttömiä Tilastokeskuksen mukaan: 294 000 (+52 000)
  • Työllisyysaste: 71,4 % (-0,8 %-yks.)
  • Työttömyysaste: 9,3 % (+0,9 %-yks.)
  • Alle 25-vuotiaita työttömiä: 42 000
  • Pitkäaikaistyöttömiä: 126 100 (+30 800)
  • Avoimia työpaikkoja: 71 300 (+11 100)

Talous- ja työllisyystrendi: missä mennään?

  • Bank of Finland arvioi, että Suomen BKT kasvaisi vain noin +0,5 % vuonna 2025, ja työttömyyden lasku menee hitaasti – 8,5 % vuoden 2027 lopussa, mikä jää edelleen rakenteellisen työttömyyden yläpuolelle
  • Pitkäaikaistyöttömyys on huolestuttavaa – ennusteiden mukaan vuoden päästä pitkäaikaistyöttömien määrä jää lähelle 140 000, mikä asettaa painetta uudelle sosiaaliturvauudistukselle.

Hallituksen toimenpiteet ja tavoitteet

Työllisyystavoite: +100 000 työpaikkaa ja työllisyysaste 80 % vuoteen 2031 mennessä

  • Orpon hallitus sitoutui hallitusohjelmassa työllistämään 100 000 uutta ja nostamaan työikäisten työllisyysasteen 80 %:iin
  • VM:n arvioissa tähän tavoitellaan 2 mrd € tukea rakenneuudistuksilla

Työttömyysturvan kiristykset ja sanktiot

  • Vuodenvaihteessa 2025 ansiopäivärahan ”korotusosa” poistettiin, mikä voi vähentää kannustimia osallistua työllistämispalveluihin
  • Hallitus valmistelee myös aktiivisempia sanktioita: työttömyyskorvausta voidaan menettää jos hakemuksia ei jätetä lain edellyttämää määrää

Työperäinen maahanmuutto ja labour shortage sektoreilla

  • Kesäkuussa voimaan tullut maahanmuuttopoliittinen muutos sallii työhönpääsyn laajemmalle työntekijäryhmälle työvoimapulan aloilla, kuten hoiva- ja ICT-sektori
  • Tuloraja maahanmuuttajilla asetettu 1 600 €/kk, ja oleskelulupa sidottu vahvemmin työsuhteeseen

Rakennepoliittiset toimet ja julkisen talouden sopeutus

  • Valtion talouspuolella suunnitellaan 9 mrd € fiskaalipakettia, josta työllisyysvaikutteisia toimia noin 2 mrd €
  • Samalla palveluja tehostetaan ja kulut leikataan, jotta velkaantuminen hidastuu vuoteen 2027

Mitä hyviä puolia toimenpiteissä on?

  • Parempi työvoiman tarjonta tietyillä aloilla: Maahanmuuttopolitiikka helpottaa työperäistä rekrytointia, mikä vauhdittaa hoiva-alan ja rakennusalan työvoimavaihteluja
  • Kannustinlähestymistapa: Työttömyyskorvauksen kiristykset ja sanktiot voivat herättää passiiviset työnhakijat – riippuen hallinnollisesta toteutuksesta ja toimeenpanosta, vaikutuksia voi aina seurata.
  • Rakenteellinen tavoite realismilla: 100 000 lisätyöllisen tavoite ohjaa budjettipolitiikkaa ja velkaneuvotteluja näkemään työllisyyden kasvattamisen tietyn panostuksen avulla.

Mitä riskitekijöitä ja huolta?

  • Sanktioiden kovat asteet: Tutkijoiden mukaan liian tiukat sanktiot voivat tuoda vain vähän lisätyöllistettävyyttä, mutta heikentää silminnähden työttömien turvallisuutta.
  • Pitkäaikaistyöttömät jäävät syrjään: Rajoitetut toimet eivät ratkaise rakenteellista ongelmaa – pitkäaikaistyöttömien osuutta ei ole onnistuttu juurikaan vähentämään.
  • Talouden hidas elpyminen: Jos BKT kasvu on vain noin 0,5–1,5 % vuosissa 2025–27, uusia työpaikkoja ei synny tarpeeksi.
  • Julkisen sektorin paineet: Menoleikkaukset ja sosiaaliturvan kiristykset voivat heikentää julkista palvelujärjestelmää ja lisätä kysyntää matalan tulotason tuissa.