Kaivosvero voi mullistaa kuntatalouden – jotkin kunnat harkitsevat jopa kunnallisveron poistamista
Hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiesityksen, jonka mukaan kaivosmineraalivero nousisi nykyisestä 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin. Verotulot jaettaisiin edelleen tuttuun tapaan: 60 prosenttia kunnille ja 40 prosenttia valtiolle.
Erityisen suuria hyötyjiä ovat neljä suurinta kaivoskuntaa: Sotkamo, Sodankylä, Keminmaa ja Kittilä. Näiden kuntien arvioidaan saavan yhdessä jopa 36 miljoonan euron lisätulot nykyiseen vuodessa, mikä tarkoittaa 11–16 miljoonan euron osuutta per kunta.
Kaivosvero korvaa kunnallisveron?
Lakiesityksen mukaan kaivoskuntien verotulot saattavat kasvaa niin suuriksi, että kunnallisveroa voitaisiin merkittävästi alentaa – tai joissain tapauksissa jopa poistaa kokonaan. Vuonna 2026 kaivosveron tuoton ennakoidaan vastaavan 75–100 prosenttia näiden kuntien vuoden 2024 kunnallisverotuloista.
Sodankylän kunnanjohtaja Mika Rantapelkonen toteaa, että lisätulot auttavat kuntaa vastaamaan paremmin kasvaviin palvelutarpeisiin.
Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kuitenkin muistuttaa, ettei kunnassa vielä haaveilla ”nollaveroparatiisista”, sillä aiempien investointien vuoksi kunnalla on vielä velkaa maksettavanaan.
Veron rakenne ja oikeudenmukaisuus puhuttavat
Lakiesityksessä veron piiriin ei sisälly niin sanottuja sivuvirtoja eli mineraaleja, joita ei oteta talteen – näiden verottomuutta paikataan nostamalla metallisten kaivosmineraalien veroa.
Verotuksen kohteena on rikastukseen toimitetun malmin sisältämä metalli, ja kuntajohtajat pohtivat, onko verotulojen jako valtion ja kuntien välillä reilu. Rantapelkonen esittää, että kuntien tulisi saada 100 % tuotoista, koska kaivostoimintaan liittyvät investoinnit – kuten tiet, koulut ja terveyspalvelut – jäävät kuntien vastuulle. Kilpeläisen mukaan valtion osuus olisi järkevää käyttää kaivosten vaikutusalueiden infrainvestointeihin, kuten raideyhteyksiin.
Yhdenvertaisuus ja verotuksellinen tasapuolisuus puntarissa
Sekä perustuslakivaliokunta että valtiovarainministeriö ovat ilmaisseet huolensa siitä, onko esitys yhdenvertaisuuden periaatteen mukainen. Kysymys kuuluu: onko reilua, että osa kunnista voi kerätä suuria verotuloja malmivaroistaan, kun toisilla tällaista mahdollisuutta ei ole?
Kaivosvero tuo 70 miljoonaa euroa lisää – laki voimaan 2026
Uudistuksen arvioidaan tuottavan vuositasolla 70 miljoonaa euroa lisää verotuloja, joista 42 miljoonaa menisi kunnille ja 28 miljoonaa valtiolle. Lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2026 alussa, ja lisätuloja alkaisi kertyä vuodesta 2027 eteenpäin.
Vuonna 2024 voimaan tullut kaivosmineraalilaki toi kunnille ensimmäistä kertaa kaivosverotuloja. Nyt kaavailtu veronkorotus muuttaisi asetelman dramaattisesti – ja voi merkitä uudenlaista taloudellista aikakautta monelle Suomen pohjoiselle kunnalle.