Hailuoto siirtyi uuteen aikaan – 58 vuotta liikennöinyt lautta jäi historiaan
Tänään maanantaina kirjoitettiin uusi luku suomalaisen liikenteen historiaan, kun maayhteys Hailuoto avattiin virallisesti liikenteelle. Samalla päättyi yksi Suomen pitkäikäisimmistä lauttaliikenneyhteyksistä, kun 58 vuotta palvellut lauttaliikenne jäi historiaan.
Viimeiset lautat lähtivät Riutusta ja Huikusta kello 11.30, ja tasan keskipäivällä lauttaliikenne päättyi virallisesti. Uusi maantie avattiin liikenteelle jo hieman aiemmin, kello 11.45. Historiallista päivää juhlistettiin Hailuodossa liputuksella.
Uusi 8,4 kilometrin mittainen yhteys yhdistää Oulunsalon ja Hailuodon ennennäkemättömällä tavalla. Reitti muodostuu 6,9 kilometrin pituisesta meripengertiestä sekä kahdesta yli 700 metriä pitkästä sillasta. Kyseessä on Suomen pisin meripengertie, joka on samalla yksi maamme merkittävimmistä tiehankkeista viime vuosikymmeninä.
Erityisen vaikuttava on 767 metriä pitkä Huikun silta, jonka 18 metrin alikulkukorkeus mahdollistaa myös vesiliikenteen kulkemisen sillan alitse. Pengertie kulkee alimmillaan 3,5 metriä merenpinnan yläpuolella.
Arki muuttuu pysyvästi
Maayhteys tuo Hailuodon asukkaille ja matkailijoille merkittävän muutoksen. Lautta-aikataulujen seuraaminen jää historiaan, sillä saareen pääsee nyt autolla ympäri vuoden ilman odottelua. Oulunsalosta Hailuotoon matka taittuu parhaimmillaan noin kymmenessä minuutissa.
Uusi yhteys helpottaa työmatkaliikennettä, tavarakuljetuksia, matkailua ja päivittäistä asiointia. Samalla se lisää huoltovarmuutta ja tekee saaresta entistä saavutettavamman kaikissa olosuhteissa.
Aikakausi päättyi
Monelle pohjoissuomalaiselle Hailuodon lautta oli paljon enemmän kuin pelkkä kulkuväline. Se oli osa matkaa, kesäretkiä, lomamuistoja ja saariston tunnelmaa. Lautalla kuljettiin töihin, kouluun, mökille ja sukulaisten luo – sukupolvesta toiseen.
Vaikka lauttaliikenne päättyy, sen lähes kuuden vuosikymmenen historia säilyy osana Hailuodon identiteettiä. Tänään avattu maayhteys puolestaan aloittaa uuden aikakauden, jossa Suomen suurimpaan asuttuun saareen voi ajaa milloin tahansa ilman lautan aikatauluja.
Yksi aikakausi päättyi – ja toinen alkoi.
Myös räystäspääskyjen koti katoaa
Lauttaliikenteen päättyminen merkitsee muutosta myös luonnolle. Vuosien aikana Hailuodon lautoista on tullut pesäpaikka lukuisille räystäspääskyille, jotka ovat rakentaneet pesänsä lauttojen suojaisiin rakenteisiin.
Keväisin ja kesäisin lautoilla on voinut nähdä pääskyjen vilkkaan elämän: emolinnut lensivät tauotta hakemassa ravintoa poikasilleen, ja lautoista muodostui niille turvallinen pesimäympäristö.
Nyt, kun lauttaliikenne päättyy 58 vuoden jälkeen, päättyy samalla myös yksi lintujen vakiintuneista pesäpaikoista. Vielä ei tiedetä, löytävätkö pääskyt tulevina kesinä uudet pesäpaikat vai säilytetäänkö lautoja sellaisessa käytössä, että ne voisivat jatkossakin toimia lintujen kotina.
Hailuodon maayhteys on ihmisille suuri edistysaskel, mutta samalla se muistuttaa siitä, että suuret rakennemuutokset koskettavat myös luonnon omia asukkaita. Toivottavasti räystäspääskyt löytävät uuden turvallisen kodin yhtä helposti kuin ihmiset löytävät nyt tiensä Hailuotoon.