RKP esittää työttömyysturvan suojaosan palauttamista – tukea myös kokoomuksesta
Työttömyysturvan suojaosan palauttaminen on noussut uudelleen poliittiseen keskusteluun, kun hallituspuolue Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) vaatii muutosta nykyiseen linjaan. Puolueen mukaan työnteon kannustimia tulisi vahvistaa erityisesti nuorten kohdalla.
Hallitus poisti työttömyysturvan suojaosan huhtikuussa 2024. Suojaosa tarkoitti käytännössä sitä rahamäärää, jonka työtön sai ansaita ilman, että se vähensi työttömyysetuutta. Aiemmin tämä summa oli 300 euroa kuukaudessa. Muutoksen taustalla oli hallituksen tavoite kannustaa ihmisiä siirtymään osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön.
Eriäviä näkemyksiä hallituksen sisällä
Keskustelua on herättänyt se, että suojaosan palauttamiselle löytyy tukea myös hallituksen sisältä. Pia Kauma (kok.) esitti hiljattain viestipalvelu X:ssä, että suojaosa tulisi palauttaa tietyin ehdoin.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuitenkin torjui ehdotuksen nopeasti. Hän kuvasi Kauman näkemystä tämän “yksityisajatteluksi” ja korosti, ettei hallitus usko työttömyyden ratkeavan tukipolitiikan keinoin.
RKP: kannustimet eivät toimi ilman suojaosaa
RKP nostaa asian esiin nuorten työllisyyttä koskevassa toimintaohjelmassaan. Puolueen mukaan suojaosan poistaminen ei ole tuottanut toivottuja vaikutuksia nykyisessä taloustilanteessa.
RKP:n mukaan:
- osa-aikatyöntekijät eivät ole siirtyneet kokoaikatyöhön odotetusti
- osa nuorista jättää työn vastaanottamatta, koska pienetkin tulot vähentävät etuuksia
Puolue painottaa, että työn vastaanottamisen tulisi olla aina taloudellisesti kannattavaa.
Työttömän arki: ”Joudumme miettimään jokaista päivää”
Suojaosan poistamisen vaikutukset näkyvät konkreettisesti pienituloisten arjessa. 61-vuotias Ari-Pekka Harju kuvaa tilannettaan vaikeaksi.
Harju saa osatyökyvyttömyyseläkettä alle 500 euroa kuukaudessa sekä Kelan työmarkkinatukea. Hänen mukaansa pienetkin lisätulot vaikuttavat suoraan etuuksiin.
– “Me jotka elämme todella pienellä kuukausitulolla joudumme miettimään jokaista seuraavaa päivää – riittääkö rahat,” Harju kertoo.
Suojaosan poistumisen jälkeen jokainen ansaittu euro vähentää työttömyysetuutta 50 sentillä. Harjun mukaan tämä heikentää kannustimia ottaa vastaan satunnaista työtä.
Hän toimii ajoittain salibandytuomarina, josta saatavat palkkiot ovat tärkeä lisä tuloihin. Samalla ne kuitenkin leikkaavat työmarkkinatukea, ja joinakin kuukausina tuki voi jäädä kokonaan saamatta.
Harju nostaa esiin myös työllistymisen haasteet:
– “Mutta löytyykö sellaista työnantajaa, joka minut 61-vuotiaana palkkaisi? Niitä ei vaan löydy.”
Laajempi huoli työttömien tilanteesta
Harju muistuttaa, ettei kyse ole vain yksittäistapauksesta. Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli noin 340 000 Kelan peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajaa.
Hänen mukaansa monien tilanne voi heikentyä entisestään, jos työpaikkoja ei ole tarjolla.
– “Entä ne nuoremmat työttömät, jotka elävät peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella – mikä tulee olemaan heidän tilanteensa, kun töitä ei ole?” Harju kysyy.
Hän kritisoi suojaosan poistamista jyrkästi ja katsoo, ettei toimenpide lisää työllisyyttä.
Tukea myös virkamiestyöryhmältä
Suojaosan palauttamista ehdottaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä, joka julkaisi raportin nuorten tulevaisuususkon vahvistamisesta. Työryhmän mukaan nykyinen järjestelmä voi heikentää työnteon kannustimia erityisesti nuorten kohdalla.
Laajempi keskustelu sosiaaliturvasta
Suojaosan poistaminen ei koskenut vain työttömyysturvaa. Huhtikuussa 2024 vastaava suojaosa poistettiin myös yleisestä asumistuesta. Lisäksi vuoden 2025 helmikuussa toimeentulotuesta poistettiin 150 euron ansiovähennys.
Oppositio on kritisoinut muutoksia pitkään ja vaatinut suojaosien palauttamista sosiaaliturvaan laajemmin.