Porilaista hulluutta vai huipputapahtuma? – Näin jääpallon MM-kisat tuotiin jääkiekkokaupunkiin
Porissa puhalletaan tammikuussa kylmää mutta innostunutta ilmaa, kun jääpallon MM-kisat järjestetään kaupungissa 12.–18. tammikuuta 2026. Moni on kysynyt, onko kyseessä porilaista hulluutta vai rohkea kulttuuriteko – mutta kaupunginjohtaja Lauri Inna ja jääpalloseura Narukerän puheenjohtaja Jani Raukko eivät epäröi vastata: tämä on huipputapahtuma.
Venäjän poissaolo ravisteli lajia – Pori tarttui tilaisuuteen
Harva urheilulaji on kärsinyt yhtä paljon Venäjän poissaolosta kuin jääpallo. Maa on ollut vuosikymmenet lajin suurvalta ja tärkein veturi niin kilpailullisesti kuin taloudellisesti. Kun Venäjä suljettiin kansainvälisestä toiminnasta, jäi monen turnauksen järjestäminen ilmaan.
– Päätimme Porissa, että jos kukaan muu ei tartu toimeen, niin me tartumme, kertoo kaupunginjohtaja Lauri Inna.
Päätös oli rohkea, mutta porilaisittain täysin luonteva. Kaupunki on tunnettu jääkiekkokaupunki, mutta nyt se kirjoittaa uuden luvun talviurheilun historiaansa.
Ulkojäätä, lumikatsomoita ja kisatori
Lokakuun lopulla Porin tekojääradalla on jo vilinää, kun jäähdytysputkia kylmennetään ja kenttä valmistautuu jääntekoon. Tapahtumapaikaksi valittu ulkojäärata tarjoaa puitteet, joita ei muualla Suomessa ole – eikä tarvitsekaan olla, sillä jääpallo kuuluu ulkoilmaan.
– Kisat pelataan taivasalla, niin kuin lajin henkeen kuuluu. Katsomot rakennetaan lumesta ja jäästä, jos sää vain sallii, Raukko kertoo.
Narukerä sai lumisten katsomorakennelmien rakentamisesta kokemusta jo vuoden 2023 Bandyliigan finaalissa. Tällä kertaa panokset ovat kuitenkin moninkertaiset. Pysyvään katsomoon mahtuu 500 katsojaa, mutta MM-kisojen yleisökapasiteetiksi suunnitellaan 3 000 henkeä.
Kisapaikalle nousee lisäksi ravintolateltta, kisatori, lumikahvila ja suuri videonäyttö, joiden avulla tapahtumasta halutaan tehdä koko kaupungin yhteinen juhla.
Tiivistahtinen viikko kymmenelle joukkueelle
Turnauksessa pelaa yhteensä kymmenen joukkuetta – kuusi miesten ja neljä naisten sarjassa.
Miesten joukkueet tulevat Suomesta, Ruotsista, Norjasta, USA:sta, Unkarista ja Hollannista. Naisten sarjassa pelaavat Suomi, Ruotsi, Norja ja USA.
Ottelutahti on hurja: miehet aloittavat kisansa maanantaina 12. tammikuuta ja finaalit pelataan jo seuraavana sunnuntaina. Naiset aloittavat keskiviikkona ja pelaavat jokaisena päivänä turnauksen loppuun asti.
Edellisen kerran jääpallon MM-kisat järjestettiin Suomessa 25 vuotta sitten, ja Porissa niitä ei ole koskaan aiemmin pelattu.
– Onhan tämä meille historiallinen mahdollisuus näyttää, että jääpallokin voi vetää väkeä – jopa jääkiekkokaupungissa, Raukko sanoo.
Pori haluaa elämystä, ei pelkkää urheilua
Porin kaupungin tavoitteena on tehdä kisoista enemmän kuin urheilutapahtuma – kaupunkielämys, joka yhdistää yhteisöä ja tuo Porin talviseen tapahtumakarttaan pysyvän jäljen.
– Pori on tunnettu rohkeudestaan ja yhteishengestään. Tämä hanke on täydellinen esimerkki siitä, mitä tarkoittaa porilainen asenne, kaupunginjohtaja Inna kiteyttää.
Jos sää suosii, tammikuussa 2026 Pori kylpee talvisessa valossa, jääkiekon sijaan jääpallon tahtiin. Ja ehkä silloin “porilainen hulluus” saa uuden merkityksen – rohkeutena tehdä sellaista, mihin muut eivät uskalla ryhtyä.
Miksi hiipuva laji on yhä elossa?
Jääpallo on monin tavoin talvilajien perikuva – ulkoilmaa, lunta, pakkasta ja suurta kenttää – mutta juuri nuo piirteet ovat tehneet sen ylläpidosta yhä vaikeampaa. Leudontuvat talvet, vähentyneet jääkentät ja nuorten harrastajien kato ovat syöneet lajin jalansijaa niin Suomessa kuin muualla.
Silti jääpallolla on edelleen vankka kulttuurinen perintö, erityisesti Satakunnassa, Hämeessä ja Itä-Suomessa. Monille se on ”aidon talviurheilun viimeinen linnake” – laji, joka muistuttaa ajasta ennen halleja ja lämpimiä pukuhuoneita.
Lisäksi jääpallo on yksi harvoista joukkuelajeista, joissa Suomi kuuluu maailman kärkimaiden joukkoon. Laji elää intohimosta, talkootyöstä ja vahvasta yhteisöstä – arvoista, joita myös Porin MM-kisajärjestäjät haluavat korostaa.