Pinaattilättyjen lisäke – Valitsetko hillon vai jauhelihakastikkeen?
Pinaattilätyt – rakastettu kouluruokaklassikko, joka jakaa vahvasti mielipiteitä lisäkkeen suhteen. Suomessa perinteinen valinta on ollut puolukkahillo tai muu makea hillo, mutta Seinäjoella pinaattilättyjen kylkeen kuuluu ehdottomasti jauhelihakastike.
Tämä seinäjokelainen erikoisuus on niin tunnusomainen, että se on valittu kaupungin ”seinäjokisimmaksi ilmiöksi” Seinäjoen museoiden järjestämässä äänestyksessä – ja vieläpä ylivoimaisesti. Yli puolet vastaajista piti tätä yhdistelmää kaupungin tärkeimpänä paikallisherkkuna.
Reseptin syntytarina: ravitsemussuosituksista ruokakulttuuriksi
Pinaattilättyjen ja jauhelihakastikkeen yhdistelmä kehitettiin 1970-luvulla, kun Seinäjoen kaupungin ruokapalvelukeskuksen silloinen päällikkö Mervi Röyskö etsi keinoja uudistaa kouluruokaa ravitsemussuositusten mukaiseksi. Vaikka muualla Suomessa idea kuulostaa yllättävältä, seinäjokelaiset ottivat reseptin heti omakseen.
– Perinteinen puolukkahillo ei tehnyt ateriasta täyttävää, mutta jauhelihakastike toi siihen juuri sen kaivatun lisän, kertoo Röyskö, joka on jo eläkkeellä mutta seuraa edelleen reseptinsä perintöä ylpeydellä.
Jauhelihakastike vai karviaishillo? Nurmon protesti ja kompromissi
Pinaattilätyt herättävät edelleen tunteita – etenkin Seinäjoen ja Nurmon välillä. Kun Nurmo liitettiin Seinäjokeen vuonna 2009, pinaattilättyjen lisäke nousi symboliseksi kysymykseksi. Nurmon lukiolaiset protestoivat, kun ruokalistalle ilmestyi heille vieras jauhelihakastike. He vaativat takaisin karviaishillon – ja saivatkin sen.
Ajan myötä kompromissi löytyi: nykyisin Nurmossa pinaattilättyjä tarjotaan vuoroin jauhelihakastikkeella, vuoroin hillolla. Molemmat versiot ovat saaneet vankan kannattajakuntansa, ja ruokalaji on vakiinnuttanut asemansa osana yhdistyneen kaupungin kouluruokakulttuuria.
– Ruoka on paikallista kulttuuria. Kun lapset tottuvat johonkin makuun, siitä tulee osa heidän identiteettiään, kertoo aluehistorian ja kulttuuriperinnön tutkija Sulevi Riukulehto Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.
Kokemuksen ääni: Ari-Pekan tuntemuksia
Muutin Seinäjoelle vuonna 1997 Ari-Pekka kertoo, miten hänen poikansa tutustui jauhelihakastikkeen kera tarjoiltuihin pinaattilättyihin koulussa ja toi herkun myös kotiin. Ruoasta tuli osa perheen arkea. Myöhemmin Kemissä ja Keminmaassa olen yrittänyt tehdä ruokaa tunnetuksi, mutta vastaanotto on ollut nuiva.
– Meri-Lapissa ei ymmärretä hyvän päälle. Ei sitä tarvitse vastustaa pelkän olettamuksen takia. Ei muuta kuin pinaattilättyä ja jauhelihakastiketta suuhun ja nälkä lähtee, AaaPee summaa.
Yksi ruoka – monta makua
Pinaattilätyt ovat olleet suomalaisessa ruokakulttuurissa pitkään – ja lisäkevalinnat ovat olleet aina vaihtelevia. Alavudella suosittiin omenahilloa, Ähtärissä ohukaisten kaverina oli jopa maksamakkara.
Seinäjoen ruokapalvelupäällikkö Pirjo Kujanpää näkee pinaattilätyissä yhdistettynä jauhelihakastikkeeseen sekä ravitsemuksellisen että maullisen onnistumisen.
– Ruoka on saanut Sydänmerkin, se on terveellistä ja maistuvaa. Näitä arvoja pyrimme aina toteuttamaan kouluruokailussa.
Lopuksi
Oli lisäkkeenä sitten suolainen kastike tai makea hillo, pinaattilätyt herättävät keskustelua, tunteita ja muistoja. Ja ehkä juuri siinä piilee niiden viehätys – yksi ruoka, monta tarinaa.
Asiasta kertoi ensin Epari-lehti