Isille jaettiin ensimmäistä kertaa kunniamerkit – historiallinen hetki suomalaisessa juhlaperinteessä

Isänpäivänä koettiin tänä vuonna historiallinen hetki, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb myönsi ensimmäistä kertaa valtiolliset kunniamerkit isille. Palkitut 48 isää saivat Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein, ja heidät huomioitiin valtakunnallisessa isänpäiväjuhlassa.

Ajatus isien palkitsemisesta ei ole uusi. Jo vuonna 2012 kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) teki aloitteen silloiselle kulttuuriministerille Paavo Arhinmäelle (vas.), että myös isänpäivänä tulisi huomioida isänä menestyneitä tai yhteiskunnassa erityisen ansioituneita miehiä. Heinonen perusteli ehdotustaan sillä, että äitienpäivänä äitejä on palkittu vuodesta 1946 lähtien, ja olisi jo aika osoittaa vastaavaa arvostusta myös isien tekemälle työlle perheiden ja yhteisöjen hyväksi.

Tuolloin esitys ei saanut tuulta alleen, eikä Arhinmäki lämmennyt ehdotukselle. Heinonen kuitenkin piti asian esillä vuosien ajan, ja nyt – yli vuosikymmen myöhemmin – hänen toiveensa toteutui.

”Olen iloinen, että isien merkitystä perheissä ja yhteiskunnassa arvostetaan nyt myös näin näkyvällä tavalla. Tämä on tärkeä askel tasa-arvon tiellä”, Heinonen kommentoi.

Yksi palkituista oli hyvä ystäväni Meri-Lapin tunnettu kätilö ja alueensa oikeuksien puolustaja Juha Berg, jonka työ ja elämänasenne saivat erityistä kiitosta. Bergin mukaan tunnustus on ennen kaikkea kunnianosoitus kaikille isille, jotka tekevät työtään rakkaudella ja vastuulla.

”Tämä mitali symboloi sitä, että myös isyys on arvokasta työtä – sydämellä tehtyä elämäntehtävää”, Berg totesi palkitsemistilaisuudessa.

Paikallinen kyläseura ehdotti Bergiä kunniamerkin saajaksi siksi, että hän on tehnyt ansiokasta työtä kätilönä vuosikymmeniä ja nostanut esiin isien roolia synnytyksissä.

Isien kunniamerkkiperinne on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina, jolloin Suomi juhlii yhä vahvemmin sekä äitiyttä että isyyttä osana kansallista arvostusperinnettä.